1.5 Investoinnit

Vuonna 2019 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 135,6 (92,7) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 103,4 (85,1) miljoonaa euroa ja varavoimaan 5,5 (2,9) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 25,6 (4,0) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 3,4 (3,6) miljoonaa euroa. Merkittävimmät rakennushankkeet vuoden aikana olivat Rautarouva II (Hikiä-Orimattila), Pohjois-Karjalan verkkovahvistukset sekä Olkiluodon, Nurmijärven, Jyväskylän, Inkoon ja Korian sähköasemien rakennustyöt. Yksittäisistä tietojärjestelmäinvestoinneista eniten kustannuksia syntyi vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon datahub-hankintajärjestelmästä, jota yhtiö rakentaa parhaillaan. 

Suomen sähkönsiirron kantaverkko täytti katsausvuonna 90 vuotta. Sähkönsiirron kantaverkkoa rakennetaan ja ylläpidetään pitkäjänteisesti puhtaan sähköjärjestelmän tarpeita ajatellen. Investoinnit ja kunnossapito tehdään oikea-aikaisesti, turvallisesti ja tehokkaasti. Suomessa lisätään jatkossa merkittävästi tuulivoiman osuutta sähköntuotannossa. Fingridin tehtävänä on varmistaa, että suunniteltu tuotantokapasiteetti on mahdollista liittää osaksi sähköjärjestelmää ja sähkömarkkinoita. Investoinnit ja kunnossapito tehdään oikea-aikaisesti, turvallisesti ja tehokkaasti. 

Kantaverkkoa vahvistetaan niin Suomen ja Ruotsin välillä kuin myös Suomessa pohjois-eteläsuuntaisesti. Rannikkolinja Pohjois-Pohjanmaalta Porin seudulle saakka on rakennettu valmiiksi, Metsälinja Oulusta Petäjävedelle on rakenteilla ja Järvilinjan vahventaminen Pohjois-Pohjanmaalta Kuopion seudulle on suunnitteilla. Kaikki rakennettavat siirtoyhteydet ovat välttämättömiä suurinvestointeja tulevaisuuden puhtaan energian alustana toimivalle kantaverkolle.

Kantaverkon omaisuuden hallinta on Fingridissä kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Yhtiö sijoittui jälleen keväällä 2019 kansainvälisessä omaisuuden hallinnan tehokkuutta mittaavassa ITAMS (International Transmission Asset Management Study) -vertailussa kärkisijalle.

Fingridin omaisuuden hallinta on sertifioitu ISO 55001:2014 standardin mukaisesti. Standardin on myönnetty Fingridille ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja Lloyd’s Register Verification Limited sertifioi sen uudelleen syksyllä 2019. 

Yhtiön maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan mukaisesti kantaverkon investoinneissa ja kunnossapidossa tavoitteena on vähentää ympäristövaikutuksia elinkaaren kaikissa vaiheissa. Vuonna 2019 lakisääteinen ympäristövaikutusten menettely (YVA) aloitettiin hankkeissa Huittisista Forssaan ja Ruotsin kolmanteen vaihtosähköyhteyteen liittyen Muhokselta Ylitornioon. Lisäksi laadittiin kolme ympäristöselvitystä. Voimajohdon rakentamiseen ja kunnossapitoon oikeuttava lunastuslupapäätös saatiin neljää hanketta varten, joista merkittävin oli yli 300 kilometriä pitkä Metsälinja Keski-Suomesta Ouluun. 

Verkkosuunnittelu vaatii kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Myös Fingrid osallistui suunnitelman tekoon. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt julkaisivat syksyllä 2019 pohjoismaisen verkkosuunnitelman, jossa pohjoismaisilla kantaverkkoyhtiöillä on meneillään yhteensä noin 15 miljardin edestä investointihankkeita vuoteen 2028 mennessä. 

Kotimaisen kantaverkon suunnittelua hallitsee siirtyminen fossiilisista polttoaineista sähköntuotantoon, josta ei aiheudu hiilidioksipäästöjä, toisin sanoen tuuli- ja ydinvoiman liittäminen. Fingrid julkaisi syksyllä 2019 myös kantaverkon kehittämissuunnitelman vuosille 2019–2030. Kehittämissuunnitelmassa esitetään Fingridin kantaverkon suunnitteluperiaatteet, verkon kehitystarpeet ja suunnitellut investoinnit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. 
Vuonna 2019 rakennettiin voimajohtoja ja sähköasemia laajalti eri puolilla Suomea. Yhteensä voimajohtoja rakennettiin noin 150 kilometriä. Vuonna 2019 voimajohtoja ja sähköasemia rakennettiin laajalti eri puolilla Suomea. Yhteensä voimajohtoja rakennettiin noin 150 kilometriä. Sähköasemahankkeista valmistui 12 uutta tai laajennettua asemaa. Merkittävimmät meneillään olevat rakennushankkeet liittyvät Metsälinjan, Suomen ja Ruotsin välisen kolmannen vaihtosähköyhteyden ja Oulujoen alueen rakennustöihin: 

  • Eurajoen Olkiluodon ikääntynyt 400 kilovoltin kytkinlaitos korvattiin kahdella erillisellä kytkinlaitoksella. Muutoksilla parannettiin Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden verkkoliitynnän luotettavuutta ja varmistettiin, että ydinvoimalaitosyksiköt pystyvät syöttämään häiriöttä sähköä kantaverkkoon. Kokonaisuus valmistui marraskuussa 2019.
  • Rautarouvaksi nimetyn voimajohtokokonaisuuden uudistaminen jatkui. Hikiän ja Orimattilan välisen 400 + 110 kilovoltin voimajohdon rakentaminen keskittyi Hikiä (Hausjärvi)–Metsämarttila (Kärkölä) -osuudelle. Rautarouva II -kokonaisuus valmistui joulukuussa 2019. 
  • Fingridin merkittävin ja mittakaavaltaan suurin hanke on Metsälinjaksi nimetty yhteys Oulusta Petäjävedelle. Yhteys lisää siirtokapasiteettia pohjois-eteläsuunnassa, ja se toteutetaan kokonaisuudessaan vuosien 2019–2022 aikana. Rakennushanke on jaettu kuuteen erilliseen osakokonaisuuteen, joiden kaikkien hankinnasta tehtiin katsausvuoden aikana hankintasopimukset. 
  • Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kannalta merkittävä Suomen ja Ruotsin välinen kolmas vaihtosähköyhteys (RAC3) on edennyt suunnitelmien mukaisesti yhteistyössä Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa. Voimajohdolle Pohjois-Suomesta Pohjois-Ruotsiin tehdään ympäristövaikutusten arviointia. Hanke sai EU:lta vuonna 2019 yli neljä miljoonaa euroa tukea tekniseen selvitysvaiheeseen. Rajasiirtoyhteys valmistuu vuonna 2025. 
  • Kotkan Pernoonkoskella toteutetaan digitaalinen sähköasemahanke. Hankkeessa haetaan kokemuksia digitaalisen tiedonsiirtoväylän hyödyntämisestä sähköasemaympäristössä. Tavoitteena on digitalisoitu asema, joka on turvallinen, ympäristöystävällinen, etäkäytettävä sekä kustannustehokas investointi- ja käyttökustannuksiltaan. Pernoonkosken sähköasema valmistuu vuonna 2020.
  • Rautarouva II:een liittyvän Fingridin Imatran uuden sähköaseman rakennustyöt ovat käynnissä Imatran vesivoimalaitoksen läheisyydessä. Uusi sähköasema otetaan käyttöön syksyllä 2020.
  • Tampereen Sähköverkko, Elenia ja Fingrid parantavat yhdessä Tampereen alueen sähköverkkoa. Alueelle laadittiin sähköverkon kehittämissuunnitelma, jonka tuloksena Tampereelle saadaan alueen sähköntarvetta vastaava 110 kilovoltin voimajohto, joka rakennetaan vuosien 2019–2020 aikana. Kolmen yhtiön yhteistyönä syntynyt ratkaisu on kustannustehokas ja ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman vähäinen. 
  • Oulujoen alueella uudistetaan kaksi sähköasemaa ja laajennetaan yhtä asemaa sekä rakennetaan uusi voimajohto. Voimajohto on pitkän aikavälin kehittämisessä tärkeä osa Itä-Suomen suuntaan suunnitellun Järvilinjan vahvistamista. 
  • Pääkaupunkiseudun sähkönsaannin turvaamiseksi kehitetään uudenlaista toimintamallia, missä Helsingin kaupunki, alueen jakeluverkkoyhtiö Helen Sähköverkko ja Fingrid toteuttavat yhteistyössä pääkaupunkiseudun sähkönsyöttöä palvelevan ja maankäyttöä helpottavan infrastruktuurihankkeen. Fingrid varautuu rakentamaan uuden 400 kilovoltin kaapeliyhteyden Vantaan Länsisalmesta Viikinmäkeen siten, että se olisi käytössä 2020-luvun jälkipuoliskolla. Toimintavuonna Fingrid, Helsingin kaupunki ja Helen Sähköverkko laativat yhdessä selvityksen tarkennetuista sähköverkkoratkaisusta, johon perustuen yksityiskohtainen suunnittelu voidaan käynnistää. Uudenmaan ELY-keskukselta saatiin päätös, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettelylle (YVA) ole tarvetta 400 kilovoltin kaapelikehityshankkeessa.

Tulevista voimajohtohankkeista yleissuunnitteluvaiheessa on viisi hanketta. Ne etenevät rakennusvaiheeseen seuraavina vuosina kantaverkon kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Katsausvuoden aikana Fingridissä aloitettiin kantaverkon lentokuvaushanke. Sen aikana kuvataan ja laserkeilataan kaikki Fingridin voimajohdot. Kuvauksesta saatavaa aineistoa hyödynnetään laaja-alaisesti aina verkon dokumentoinnista voimajohtojen reunavyöhykkeiden puuston analyysiin. Kerättyjen tietojen avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä tehokkaasti ja turvallisesti. 

Fingrid omistaa kymmenen varavoimalaitosta, jotka ovat jatkuvassa 15 minuutin käynnistysvalmiudessa. Vuonna 2019 toteutettiin Naantalin varavoimalaitoksen perusparannusprojekti, jonka pääasiallisena tarkoituksena oli parantaa ympäristö- ja paloturvallisuutta. Katsausvuoden aikana aloitettiin Vanajan varavoimalaitoksen perusparannusprojektin suunnittelu.

Fingridin pitkäaikaisena tavoitteena on ollut työturvallisuuskulttuurin parantaminen ja sen myötä nolla tapaturmaa -tavoitteen täyttyminen. Yhtiön omalle henkilökunnalle ei sattunut toimintavuonnakaan yhtään poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa 0 (0). Palvelutoimittajille sattui 7 (4) poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Poissaoloon johtaneesta työpaikkatapaturmista yksi aiheutti yli 30 päivän sairauspoissaolon ja se luokitettiin vakavaksi. Lisäksi yksi työpaikkatapaturma luokitettiin vakavaksi, koska se aiheutti pysyvän haitan palvelutoimittajan työntekijälle. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus nousi edellisvuodesta ja oli 5,5 (3,2)/miljoonaa työtuntia.