1.6 Sähköjärjestelmä

Suomessa kulutettiin vuonna 2019 sähköä 86,1 (87,5) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 68,7 (68,6) terawattituntia, joka vastasi 76,0 (75,4) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät kattamaan vuoden kulutushuipun. Sähkön kulutushuippu 14 542 (14 062) MWh/h toteutui maanantaina 28.1.2019 tunnilla 8–9. Kotimainen tuotanto oli tällöin 10 978 MWh/h ja loput 3 564 MWh/h tuotiin ulkomailta. Vuorokausimarkkinoiden sähkön Suomen aluehinta oli kulutushuipputunnilla 70,05 €/MWh.

Pohjoismaisella tasolla vesivarannot olivat normaalilla tasolla, mikä johti edellisvuotta alhaisempiin sähkön tukkuhintoihin Pohjoismaissa. Tämä näkyi runsaana sähkön tuontina Pohjoismaista. Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2019 aikana 16,3 (14,5) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,5 (1,0) terawattituntia. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli Suomesta Viroon, yhteensä 3,8 (2,4) terawattituntia. Tuontia Virosta oli 0,3 (0,9) terawattituntia. Sähköä siirrettiin Venäjältä Suomeen 7,5 (7,9) terawattituntia. Norjasta tuotiin Suomeen vuoden 2019 aikana sähköä 0,2 (0,2) terawattituntia ja vietiin Suomesta Norjaan 0,1 (0,1) terawattituntia. 

Katsauskaudella siirtokapasiteettia oli tarjolla kaikilla rajasiirtoyhteyksillä lähes täysimääräisesti. Markkinat ohjasivat sähkönsiirtoa ja tuntitason siirtosuunta vaihteli kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Pohjoismaiden väliset, aika ajoin suuretkin hintaerot vuoden 2019 aikana aiheutuivat ennen muuta sähkön erilaisesta tuotantorakenteesta. Aluehinnat Suomen ja Ruotsin välillä erkaantuivat niissä tilanteissa, kun maiden välinen sähkönsiirtokapasiteetti ei riittänyt siirtämään sähköä kysyntää vastaavasti. 

Katsauskauden aikana Fingridin häiriönselvitysvalmiutta ei tarvinnut nostaa. Siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla ja käyttövarmuus oli 99,9998 (99,9999) prosenttia. Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 4,3 (12,0) minuuttia, joka vastaa 10 vuoden keskiarvoa. Häiriökeskeytysten aiheuttama laskennallinen haitta (KAH) kulutusasiakkaille oli 2,7 (1,5) miljoonaa euroa ja pikajälleenkytkennät mukaan lukien haitan arvo oli 5,2 miljoonaa euroa. 

Tasasähköyhteyksien luotettavuus ja käytettävyys olivat vuonna 2019 hyvällä tasolla. EstLink 2 -yhteydellä oli yksi pitkäaikainen häiriö, joka alkoi joulukuun lopulla ja päättyi tammikuun 2020 alussa. Katsauskauden häiriömäärät ja häiriöiden kokonaiskesto olivat tasasähköyhteyksillä vuoden 2018 tasolla. 

Kantaverkon siirtohäviöiden määrä kasvoi hieman edellisvuoden tasolta ja oli 1,3 (1,2) terawattituntia. Tämä oli 1,5 (1,3) prosenttia koko siirretyn sähkön määrästä. Häviöiden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa pohjoismainen sähköntuotantotilanne, kuten vesivoiman määrä. Häviöitä on vähennetty pitämällä siirtoverkon jännite mahdollisimman korkeana sekä tekemällä energiatehokkaita kantaverkkoinvestointeja ja laitehankintoja.

Vastakaupat 1-12/19 1-12/18 7-12/19 7-12/18
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€ 0,1 1,9 0,0 1,8
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€ 0,5 0,1 0,1 0,0
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€ 0,3 2,2 0,2 2,1
Vastakaupat yhteensä M€ 0,9 4,1 0,4 3,9
         

Sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa tarvittavia reservejä hankittiin Suomesta, muista Pohjoismaista, Virosta ja Venäjältä. Reservien saatavuus oli hyvä lukuun ottamatta kevään tulva-aikaa, joka rajoitti vesivoimalaitosten käytettävyyttä reservien ylläpitoon. Kulutus osallistuu yhä aktiivisemmin reserveihin, erityisesti taajuusohjattuun häiriöreserviin. Vastakauppakustannuksia aiheutuu muun muassa kantaverkon häiriö- ja ongelmatilanteissa. Vastakaupat ovat sähkönsiirtojen hallintaan tehtyjä erikoissäätöjä, joita käytetään kantaverkon lyhytaikaisten pullonkaulojen (sähköverkosta aiheutuva sähkönsiirron rajoitus) poistamiseen. Tämän ohella Fingrid takaa vahvistamansa maiden väliset rajasiirtokapasiteetit ostamalla ja myymällä sähköä vastakaupoin käyttövuorokauden loppuun. Tarve vastakaupoille voi johtua esimerkiksi voimalaitosten vikaantumisista tai siirtoverkon keskeytyksistä tai häiriöistä. Vastakauppakustannuksia oli vain 0,9 (4,1) miljoonaa euroa.

Sähköjärjestelmän käyttö 1-12/19 1-12/18 7-12/19 7-12/18
Sähkön kulutus Suomessa TWh 86,1 87,5 41,5 42,2
Sähkön läpisiirto Suomessa TWh 4,4 3,5 2,3 2,0
Sähkön siirto Suomessa TWh 90,5 90,9 43,7 44,2
Fingridin siirtovolyymi TWh 68,7 68,6 34,0 33,9
Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh 64,2 64,9 31,7 31,8
Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,3 1,2 0,7 0,6
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi        
Vienti Ruotsiin TWh 0,5 1,0 0,1 0,5
Tuonti Ruotsista TWh 16,3 14,5 9,2 7,0
Sähkön siirto Suomi-Viro        
Vienti Viroon TWh 3,8 2,4 2,1 1,4
Tuonti Virosta TWh 0,3 0,9 0,1 0,3
Sähkön siirto Suomi-Norja        
Vienti Norjaan TWh 0,1 0,1 0,0 0,0
Tuonti Norjasta TWh 0,2 0,2 0,2 0,1
Sähkön siirto Suomi-Venäjä        
Tuonti Venäjältä TWh 7,5 7,9 3,3 4,4