1.7 Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (pohjoismainen systeemihinta) oli 38,94 (43,99) euroa megawattitunnilta. Sähkön tukkuhinnat olivat sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa hieman edellisvuotta matalammat. Hintojen laskuun vaikutti pohjoismaisen vesitilanteen parantuminen edelliseen vuoteen verrattuna. Tuulivoiman saatavuus vaikutti ajoittain selvästi Suomen sähkön aluehintaan. Päästöoikeuksien hinnat pysyivät samalla tasolla, jonne ne vuoden 2018 aikana nousivat.

Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja rajajohdoilta yhteensä 73,0 (29,6) miljoonaa euroa. Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osuus tästä oli 65,5 (28,2) miljoonaa euroa. Näistä 15,0 (18,9) miljoonaa euroa kertyi vuoden alkupuoliskon aikana ja 50,5 (9,3) miljoonaa euroa vuoden loppupuolella. Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 7,5 (1,4) miljoonaa euroa. Fingridin saamia pullonkaulatuottoja on käytetty sääntelyn mukaisesti Metsälinjayhteyden -verkkoinvestointiin ja Alapitkän kondensaattori-investointiin. Kertyneitä pullonkaulatuottoja jäi käyttämättä 72,4 miljoonaa euroa ja ne käytetään tulevaisuudessa sähkömarkkinoiden toimintaa parantaviin investointeihin.

Sähkömarkkinat 1-12/19 1-12/18 7-12/19 7-12/18
Pohjoismainen systeemihinta €/MWh, keskihinta 38,94 43,99 36,70 49,07
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta 44,04 46,80 45,63 51,55
Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välillä M€* 131,0 56,5 101,0 18,6
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %** 40,1 20,6 54,4 19,0
Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välillä M€* 15,0 2,8 4,0 2,0
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä % 11,8 5,4 10,4 7,9
         

Fingridin siirtoverkon ja rajajohtojen kautta markkinatoimijat saavat pääsyn ja hyödyt avoimista eurooppalaisista sähkömarkkinoista. Markkinoille annetaan mahdollisimman suuri siirtokapasiteetti, mikä mahdollistaa markkinatoimijoille tehokkaan kaupankäynnin. Vuonna 2019 Viron tasasähköyhteyksien luotettavuus oli aiempia huippuvuosia heikompi, mutta haastavista tilanteista huolimatta yhteydet onnistuttiin palauttamaan tehokkaasti takaisin markkinoiden käyttöön. Ruotsin tasasähköyhteyksien käytettävyys ja luotettavuus ovat olleet erittäin hyvällä tasolla.

Vuoden 2019 kesällä keskisessä Euroopassa käynnistyi pörssikilpailu, jonka jälkeen sähkön myyjät ja ostajat ovat voineet valita sähkökaupassa käyttämänsä pörssin. Joulukuussa 2019 Fingrid teki yhdessä muiden osakkeenomistajina olevien pohjoismaisten ja Baltian kantaverkkoyhtiöiden kanssa sitovan sopimuksen myydä enemmistö sähköpörssi Nord Pool Holding AS:n osakkeistaan norjalaiselle Euronext Nordics Holding AS:lle, joka on Euronext N.V:n täysin omistama yhtiö. Kauppa toteutui tammikuussa 2020.

Kesäkuussa 2019 Fingrid kertoi mahdollistavansa päivänsisäisen kaupankäynnin Suomen tarjousalueen sisällä aina toimitustunnin alkuun asti. Suomalaiset markkinatoimijat ovat toivoneet mahdollisuutta käydä päivänsisäistä kauppaa lähempänä reaaliaikaa. Tarkempi aikataulu riippuu Suomessa toimivien pörssien päätöksistä tarjota asiakkailleen mahdollisuutta käydä kauppaa toimitustunnin alkuun saakka (Nord Pool ryhtyi 14.1.2020 tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuutta käydä kauppaa Suomen tarjousalueen sisällä toimitustunnin alkuun saakka.)

Vuoden 2019 aikana Fingrid on kehittänyt aktiivisesti sähkömarkkinoita osana yhteispohjoismaista tasehallintahanketta sekä osallistunut yhteiseurooppalaiseen kehitystyöhön eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestössä ENTSO-E:ssä. Lisäksi Fingrid on toteuttanut kotimaassa sähkömarkkinoita edistäviä ratkaisuja.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka julkaisee reaaliaikaista säätösähkön hintatietoa. Fingrid ryhtyi vuonna 2019 julkaisemaan viimeisimmäksi aktivoidun säätösähkötarjouksen hinnan aina kun Suomi toimii omana säätöalueenaan. 

Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinet ja taseselvitysyhtiö eSettin nykyiset omistajat Fingrid, Svenska kraftnät ja Statnett allekirjoittivat 14.5.2019 sopimuksen, jonka myötä Energinet tuli mukaan yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen siirtymällä eSett Oy:n osakkaaksi. Kunkin osapuolen omistusosuus yhtiöstä on 25 prosenttia. Tanskan markkinatoimijat liittyvät pohjoismaiseen taseselvitykseen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä sääntelyviranomaisen hyväksyttyä uudet markkinaprosessit.

Fingrid käynnisti syksyllä 2019 pilotin, jossa säätösähkömarkkinoiden pienin tarjouskoko laskettiin viidestä megawatista yhteen megawattiin. Tavoitteena on laskea säätösähkömarkkinoille osallistumisen kynnystä ja helpottaa siirtymistä kohti yhteisiä eurooppalaisia säätösähkömarkkinoita. 

EU-rahoitteinen INTERRFACE-joustomarkkinahanke jatkui katsausvuoden aikana. Hanke on osa laajaa Horizon 2020 -ohjelmaa ja siinä kehitetään Suomen, Viron ja Latvian alueella toimivaa joustomarkkina-alustaa. 

Euroopan komissio myönsi lokakuussa 2019 CrossFlex-joustoresurssihankevalmistelulle Project of Common Interest -statuksen. CrossFlex on Fingridin, Viron ja Ahvenanmaan kantaverkkoyhtiöiden hankeaihio, jonka tavoitteena on edistää hajautettujen resurssien tarjoaman jouston laajamittaista hyödyntämistä paikallisesti, kansallisesti ja Suomen ja Ahvenanmaan sekä toisaalta Suomen ja Viron välillä.

Fingrid on testannut säätösähkömarkkinoiden aggregointimalleja, ja vuonna 2019 käynnistyi pilotti itsenäisten aggregaattoreiden toiminnasta säätösähkömarkkinoilla. Reservitoimittajille halutaan sallia hajautettujen joustoresurssien kerääminen eli aggregointi eri sähkömarkkinatoimijoiden taseista. Näin mahdollistetaan uudenlaisia liiketoimintamalleja ja helpotetaan uusien toimijoiden tai resurssien pääsyä reservimarkkinoille. 

Fingrid rakentaa sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon datahub-järjestelmää, jonne kerätään tiedot noin 3,7 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Vuoden 2019 aikana ilmeni, ettei osa jakeluverkonhaltijoista ja vähittäismyyjistä pysty toteuttamaan tarvittavia muutoksia omissa asiakas- ja mittaustiedonhallintajärjestelmissään ja saavuttamaan datahub-valmiutta ajoissa. Uusi käyttöönottoajankohta vahvistettiin joulukuun 2019 alussa voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa. Sen mukaan datahub otetaan käyttöön 21.2.2022.