5.1 Kantaverkko-omaisuus

Fingridin kantaverkon investointiohjelmalla edistetään Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista, parannetaan käyttövarmuutta, lisätään siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita. Vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat säilyneet erittäin mittavina.

Investoinnit rahavirrasta yhteensä

Vuonna 2019 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 135,6 (92,7) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 103,4 (85,1) miljoonaa euroa ja varavoimaan 5,5 (2,9) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 25,6 (4,0) miljoonaa euroa ja liittyivät pääosin datahub - hankkeeseen. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 3,4 (3,6) miljoonaa euroa. Yhteensä voimajohtoja rakennettiin noin 150 kilometriä. Sähköasemahankkeista valmistui 12 uutta tai laajennettua asemaa. Merkittävimmät meneillään olevat rakennushankkeet liittyvät Metsälinjan, Suomen ja Ruotsin välisen kolmannen vaihtosähköyhteyden ja Oulujoen alueen rakennustöihin.

ifrs

Kantaverkko-omaisuus arvostetaan käypään arvoon yhtiön regulaatiotaseen tarkoituksiin, kuten aikaisemmin on kuvattu. Sähköverkko-omaisuuden käypä arvo (oikaistu jälleenhankinta-arvo) saadaan laskemalla yhteen verkkokomponenttikohtaiset oikaistut jälleenhankinta-arvot, jotka lasketaan Energiaviraston määrittämän yksikköhinnan ja verkkokomponentin lukumäärän tulona. Verkkokomponentin oikaistu nykykäyttöarvo lasketaan sen oikaistusta jälleenhankinta-arvosta verkkokomponentin pitoajan ja verkkokomponentin keski-ikätiedon avulla.

pullonkaulatuotot

 Pullonkaulatuotot

Pullonkaulatuottoja kertyy, kun sähköpörssin tarjousalueiden välinen sähkön siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät hinta-alueiksi, ja niiden väliseltä siirtoyhteydeltä kertyy sähköpörssille pullonkaulatuottoja siten, että: pullonkaulatuotot [€/h] = vuorokausimarkkinoiden siirto [MW] * aluehintaero [€/MWh]. Tämä perustuu siihen, että matalamman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään matalamman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Tällöin hintaerosta aiheutuvat ylijäämätuotot, eli pullonkaulatuotot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot sopimusperusteisesti kantaverkkoyhtiöille. Verkonhaltijan on käytettävä saamansa pullonkaulatuotot EU-asetuksen 2019/943 19 artiklan mukaisiin tarkoituksiin, joita ovat jaetun kapasiteetin tosiasiallisen saatavuuden takaaminen sekä yhteenliittämiskapasiteettia ylläpitävät tai lisäävät verkkoinvestoinnit. Fingridin kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut pullonkaulatuotot taseeseen.


 

Pullonkaulatuotot

Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja rajajohdoilta yhteensä 73,0 (29,6) miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kertyneitä pullonkaulatuottoja kohdistettiin Alapitkän kondensaattori-investointiin, joka ylläpitää rajasiirtokapasiteettia. Kertyneitä pullonkaulatuottoja jäi käyttämättä 72,4 miljoonaa euroa ja ne käytetään tulevaisuudessa sähkömarkkinoiden toimintaa parantaviin investointeihin.


 Laadintaperiaatteet

Pullonkaulatuotot

Fingridin kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut pullonkaulatuotot taseeseen muiden velkojen erään siirtovelat. Siirtoveloista pullonkaulatuottoja tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuottoina sitä mukaa, kun niitä vastaavat sääntelyssä määritellyt kulut kertyvät vuosikustannuksina tuloslaskelmaan. Vaihtoehtoisesti ne kirjataan taseessa tehtyjä sääntelyssä määriteltyjä investointeja vastaan pienentämään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa, minkä seurauksena kyseisten hyödykkeiden poistot pienenevät. Ennen 1.1.2016 saadut pullonkaulatuotot kirjattiin liikevaihtoon.

Julkiset avustukset

EU:lta tai muulta taholta saadut, aineelliseen käyttöomaisuuteen liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenoista, jolloin ne pienentävät hyödykkeestä tehtäviä poistoja. Muut avustukset jaksotetaan tuloksi niille kausille, jolloin avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Muut saadut avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.