6.3 Rahoitusvelat, rahoituskulut sekä velkojen rahoitusriskien hallinta

Yhtiö hyödyntää kulloisenkin luottoluokituksen tarjoamat mahdollisuudet kansainvälisillä ja kotimaisilla rahamarkkinoilla. Rahoitus hankitaan markkinaehtoisesti ja hajautetusti useasta eri lähteestä. Tavoitteena on tasainen takaisinmaksuprofiili. Fingridin voimassa olevat lainasopimukset, velka- tai yritystodistusohjelmat ovat vakuudettomia. Niihin ei myöskään liity mitään taloudellisiin tunnuslukuihin perustuvia erityisehtoja eli ns. finanssikovenantteja.

Yhtiö toimii joukkovelkakirja-, yritystodistus-, ja lainamarkkinoilla: 

  • Pitkäaikaista varainhankintaa varten yhtiöllä on kansainvälinen joukkovelkakirjaohjelma, Medium Term Note Programme ("EMTN-ohjelma"), suuruudeltaan 1,5 miljardia euroa.  
  • Fingridillä on kansainvälinen yritystodistusohjelma, Euro Commercial Paper Programme ("ECP-ohjelma"), suuruudeltaan 600 miljoonaa euroa.
  • Fingridillä on kotimainen yritystodistusohjelma, suuruudeltaan 150 miljoonaa euroa.
  • Fingridillä on lisäksi pitkäaikaiset kahdenkeskiset lainasopimukset sekä Euroopan Investointipankin (EIB) että Pohjoismaisen Investointipankin (NIB) kanssa.

Vihreä rahoitus

Vihreä rahoitus on tärkeä osa Fingridin rahoitusstrategiaa ja kokonaisvastuullista toimintamallia. Fingrid on ensimmäinen suomalainen yritys, joka laski liikkeelle vihreän joukkovelkakirjan, ns. green bondin vuonna 2017. Green bondilla rahoitetaan hankkeita, joilla arvioidaan olevan pitkäaikaisia nettopositiivisia ympäristövaikutuksia. Green bond -hankkeet liittävät Fingridin sähköverkkoon uusiutuvaa energiantuotantoa, vähentävät sähkön siirtohäviöitä tai luovat älykkäitä, energiaa ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Fingrid raportoi verkkosivuillaan sijoittajat-osiossa vuosittain Green bondilla rahoitettujen hankkeiden vaikutuksia erillisellä vaikuttavuusraportilla. Vuodesta 2019 alkaen näiden hankkeiden osalta raportoidaan myös vältettyjen epäsuorien hiilidioksidipäästöjen arvioitu määrä hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Yhtiön tavoitteena on lisätä vihreän rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta.

Fingridin EMTN- ohjelma ja velkakirjoja on listattu Lontoon pörssiin. Fingrid listasi 9.1.2019 velkakirjaohjelman ja velkakirjoja Irlannin pörssiin (Euronext Dublin) Lontoon pörssin ohella. Rinnakkaislistaus mahdollistaa kaupankäynnin velkakirjoilla ja uusien velkakirjojen listauksen näissä kahdessa pörssissä.

Fingrid ja Euroopan investointipankki (EIP) allekirjoittivat pitkäaikaisen 100 miljoonan euron lainasopimuksen Suomen sähkönsiirtoverkon vahvistamiseen ja kehittämiseen 7.2.2019. EIP:n rahoitus tukee Fingridin investointiohjelmaa, jolla tähdätään koko Suomen kattavan sähkönsiirtoverkon vahvistamiseen ja kehittämiseen.

Fingrid ja Pohjoismaiden investointipankki (NIB) allekirjoittivat kahdenkymmenen vuoden 100 miljoonan euron lainasopimuksen sähkönsiirtoverkon laajentamiseen ja vahvistamiseen. Lainalla rahoitetaan Fingridin investointeja, jotka mahdollistavat sähkönsiirtojärjestelmän murrosta siten, että järjestelmä kykenee ottamaan vastaan uusiutuvan energiantuotannon kasvavan määrän ja verkon vahvistamisen koko Suomen pitämiseksi yhtenä sähkön hinta-alueena.

Seuraavassa graafissa on kuvattu Fingridin moninaiset velkalähteet. Fingrid hoitaa velkarahoituksensa pääosin kansainvälisiltä joukkovelkakirjamarkkinoilta.

Taseen pääomarakenne

Lainat muodostuvat seuraavasti:

14. LAINAT, 1 000 € 2019 2018 Hierarkian taso
  Käyvät arvot Tasearvot % Käyvät arvot Tasearvot %  
               
Pitkäaikaiset              
Joukkovelkakirjalainat 701 100 613 921   743 043 663 629   Taso 2
Lainat rahoituslaitoksilta 249 487 240 216   115 404 107 879   Taso 2
  950 588 854 138   858 446 771 508    
 Vuokrasopimusvelat    30 515          
    884 652 79%   771 508  73%  
               
Lyhytaikaiset              
Joukkovelkakirjalainat 50 136 50 000   20 848 20 104   Taso 2
Lainat rahoituslaitoksilta 18 900 17 662   23 855 22 600   Taso 2
Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset) 165 106 165 315   245 183 245 387   Taso 2
  234 142 232 978   289 886 288 091    
Vuokrasopimusvelat   2 371          
    235 349 21%   288 091 27%  
Yhteensä 1 184 730 1 120 001 100% 1 148 332 1 059 598 100%  

Lainojen käyvät arvot pohjautuvat rahavirtojen nykyarvoihin. Eri valuutoissa nostetut lainat on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Diskonttokorkoon on lisätty yritys- ja lainakohtainen riskipreemio. Valuuttamääräiset lainat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivänä EKP:n julkaisemaan valuuttakurssiin.

Velan erääntymisprofiili

Pitkäaikaiseen rahoitukseen sisältyy yllä olevassa kuvassa IFRS 16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja yhteensä 32,9 miljoonaa euroa.

15. LAINOIHIN SISÄLTYVÄT JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, 1 000 € 2019 2018
Valuutta Nimellisarvo Eräpäivä Korko Tasearvo  
EUR 50 000 20.09.2020 vaihtuvakorkoinen 50 000 50 000
EUR 30 000 19.09.2022 vaihtuvakorkoinen 30 000 30 000
EUR 30 000 11.09.2023 2,71% 30 000 30 000
EUR 300 000 03.04.2024 3,50% 299 359 299 222
EUR 100 000 23.11.2027 1,125% 99 424  99 355
EUR 25 000 27.03.2028 2,71% 25 000 25 000
EUR 10 000 12.09.2028 3,27% 10 000 10 000
EUR 80 000 24.04.2029 2,95% 80 000 80 000
EUR 30 000 30.05.2029 2,89% 30 000 30 000
        653 783 653 577
           
NOK 200 000 12.11.2019 5,37%   20 104
NOK 100 000 16.09.2025 4,31% 10 138 10 052
        10 138 30 156
           
Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset yhteensä   613 921 663 629
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset yhteensä   50 000 20 104
Yhteensä       663 921 683 733

Yhtiö määrittää nettovelat taseen rahavarojen, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja lainojen erotuksena. Nettovelkojen kehitystä seurataan aktiivisesti.

16. LAINOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA, 1 000 €
  Lainat vuoden kuluessa Lainat yli vuoden kuluttua Yhteensä
Lainat 1.1.2018 269 304 813 404 1 082 707
Rahoituksen rahavirrat -28 816   -28 816
Valuuttakurssioikaisut 2 108 3 399 5 506
Muut muutokset, joihin ei liity maksua   201 201
Siirto lyhytaikaisiin lainoihin 45 496 -45 496  
Lainat 31.12.2018 288 091 771 508 1 059 598
Rahoituksen rahavirrat -126 396 150 000 23 604
Valuuttakurssioikaisut 3 621 292 3 913
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 2 371 30 515 32 886
Siirto lyhytaikaisiin lainoihin 67 662 -67 662  
Lainat 31.12.2019 235 349 884 652 1 120 001
 
Muut muutokset koostuvat pääosin IFRS 16-vaikutuksista      
Nettovelkojen täsmäytyslaskelma, 1 000 €   2019 2018
Rahavarat   15 626 13 922
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat   67 188 71 380
Lainat – vuoden kuluessa takaisin maksettavat   235 349 288 091
Lainat – yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat   884 652 771 508
Nettovelat   1 037 186 974 297

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat likvidejä sijoituksia joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla.
Lainoihin sisältyi tilikauden lopussa IFRS 16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja yhteensä 32,9 miljoonaa euroa, joista lyhytaikaisia, alle vuoden kuluessa suoritettavia oli 2,4 miljoonaa euroa ja yli vuoden kuluttua erääntyviä oli 30,5 miljoonaa euroa.

Pääomat ja nettovelkaantuminen

Korkotuotot ja -kulut lainoista ja muista saamisista muodostuvat seuraavasti:

17. KORKOTUOTOT JA -KULUT LAINOISTA JA MUISTA SAAMISISTA, 1 000 € 2019 2018
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista 466 46
Korkotuotot rahavaroista ja pankkitalletuksista 2 124
  468 170
     
Korkokulut lainoista -19 985 -20 898
Nettokorkokulut korko- ja valuuttajohdannaisista 5 926 4 553
Voitot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta 5 405 2 790
Tappiot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta -1 007 -1 917
Nettovaluuttakurssierot lainoista, johdannaisista ja valuuttatileistä -351 -59
Korkokulut vuokrasopimusveloista (IFRS 16) -683  
Muut rahoituskulut -882 -895
  -11 577 -16 426
     
Aktivoidut korkokulut, vieraan pääoman menot;    
rahoitusmenokerroin 1,3 % (liitetieto 11) 1 016 1 042
Yhteensä -10 093 -15 213

Velkojen markkinariskien hallinta

Fingridin velat ovat sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia ja niitä on laskettu liikkeeseen useassa valuutassa. Näin ollen ne altistavat yhtiön rahavirran korkoriskille ja valuuttariskille. Fingrid käyttää johdannaissopimuksia suojautumiseen näiltä riskeiltä. Yhtiö pitää lähtökohtaisesti liikkeelle lasketut lainat maturiteettiin saakka eikä siten arvosta taseessa lainoja käypään arvoon tai suojaudu käyvän arvon korkoriskiltä. Sallitut suojausinstrumentit on määritelty rahoitustoiminnan politiikassa ja valittu siten, että ne suojaavat mahdollisimman tehokkaasti kyseisiltä riskeiltä.

Yhtiön toimintavaluutta on euro. Lähtökohtaisesti valuuttariskit ja vieraan valuutan korkoriski suojataan täysimääräisesti. Kustannustehokkuussyistä voidaan jättää suojaamatta riskin määrä, joka realisoituessaan on enintään viisi miljoonaa euroa.

Transaktioriski

Lainat alkuperäisessä valuutassa


Yhtiö laskee liikkeelle velkakirjoja kansainvälisillä ja kotimaisilla raha- ja lainapääomamarkkinoilla. Yhtiön lainat jakautuvat euro- ja ei-euromääräisiin valuuttoihin. Kaikki valuuttamääräiset velat ja niihin liittyvät korkovirrat suojataan valuuttariskeiltä. Valuuttasuojaus tehdään aina täysimääräisesti kunkin velkakirjan liikkeeseenlaskun yhteydessä. Yhtiö käyttää valuutan- ja koronvaihtosopimuksia velkakirjojen valuuttakurssi- ja korkoriskin suojaamiseksi.

Yhtiön liiketoimintoihin liittyvät valuuttariskit ovat vähäiset ja ne on pääosin suojattu. Liiketoiminnan transaktioriskien suojaamiseksi yhtiö on tilikauden aikana käyttänyt valuuttatermiinejä. Johdannaisten yhteenveto on esitetty liitetiedossa 23.

Rahoituskulut

Rahoituskulut 2015-2019 – kuvassa rahoituskuluihin ei ole sisällytetty IFRS 16 korkokuluja.

Korkoriski

Yhtiöllä on vain euromääräistä korkoriskiä yhtiön liiketoiminnasta, varoista ja lainoista. Lainat ovat sekä pääomien ja korkomaksujen osalta täysin valuuttasuojatut ja rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat euromääräiset.

Korkoriskin hallinnassa optimoidaan Energiaviraston määrittelemän regulaatiomallin kautta tuleva liiketoiminnan korkoriski (riskitön korko ns. WACC-mallissa, ks. infolaatikko alla) yhdessä yhtiön nettovelan korkoriskin kanssa.
Liiketoiminnan korkoriski voidaan suojata osittain tai kokonaan suhteessa sähköverkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan. Yhtiön hallitus päättää erikseen mahdollisesta liiketoiminnan korkoriskin suojauksesta. Liiketoimintaan sisältyvää korkoriskiä ei ole suojattu vuonna 2019. Fingridin liiketoiminnan korkoriski aiheutuu WACC-mallin riskittömän koron muutoksista. Jos riskitön korko nousee/laskee prosenttiyksikön, niin verojen jälkeinen WACC nousee/laskee 0,9%.

Lainasalkun korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkokustannukset pitkällä aikavälillä. Tarkoitus on, että lainasalkun bruttokorkopositio (johdannaiset ja velat) pidetään keskimääräiseltä korkosidonnaisuusajaltaan noin kahdentoista (12) kuukauden mittaisena. Lainasalkun korkoriski syntyy markkinakorkojen heilunnasta mikä laskee tai nostaa yhtiön vaihtuvakorkoisten lainojen vuosittaisia korkokustannuksia. Markkinakorkojen noustessa/laskiessa vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannukset kasvavat/pienenevät. Tämä on ns. rahavirtariski, jota yhtiö suojaa johdannaisilla. Lainasalkun korkoriskin herkkyyttä mitataan Cash Flow at Risk (CFaR) tyyppisellä mallilla, josta Fingridillä on käytössä Autoregressive Integrated Moving Average (ARIMA) - malli. Mallin keskeiset parametrit ovat 3kk ja 6kk Euriborkorot, joiden historiallisten aikasarjojen perusteella simuloidaan Fingridin lainasalkun korkokuluja eteenpäin katsovasti. Positio, josta herkkyysanalyysi on laskettu sisältää konsernin kaikki korolliset lainat, lainasalkun johdannaiset ja ostetut korko-optiot, joilla suojaudutaan äkillisiä koron muutoksia vastaan. Mallin mukaan Fingridin korkokulut tulevat 95% (99%) todennäköisyydellä olemaan enintään 17,1 (18,0) miljoonaa euroa seuraavan 12 kuukauden aikana.


 Kohtuullisen tuottoasteen määrittely sääntelyssä ja liiketoiminnan korkoriski

Verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytetään pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (Weighted Average Cost of Capital, eli WACC -malli). Energiaviraston määrittämä WACC-malli ilmaisee yrityksen käyttämän pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Oman pääoman ja korollisen vieraan pääoman kustannusten painotetun keskiarvon avulla lasketaan koko pääoman kustannus eli sääntelyn mukainen kohtuullinen tuottoaste. Kohtuullinen tuotto lasketaan kertomalla verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma WACC:lla.

WACC post-tax = kohtuullinen tuottoaste yhteisöverojen jälkeen
CE = oman pääoman kohtuullinen kustannus
CD = korollisen vieraan pääoman kohtuullinen kustannus
E = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu oma pääoma
D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu korollinen vieras pääoma
yvk = voimassa oleva yhteisöverokanta

Rr = riskitön korkokanta
DP = vieraan pääoman riskipreemio

Rr = riskitön korkokanta
β velallinen = velallinen beeta-kerroin
Rm = markkinoiden keskimääräinen tuotto
Rm – Rr = markkinariskipreemio
LP = likvidittömyyspreemio

Tämän jälkeen edellä mainittu verojen jälkeinen kohtuullinen tuottoaste oikaistaan voimassaolevalla yhteisöverokannalla. Näin  saadaan laskettua  veroja edeltävä kohtuullinen tuottoaste.

WACC pre-tax = yhteisöveroja edeltävä kohtuullinen tuottoaste

Verkonhaltijalle sovelletaan kiinteää pääomarakennetta, jossa korollisen vieraan pääoman painoarvo on 50% ja oman pääoman 50%. Yhteisöveroja edeltävä (pre-tax) kohtuullinen tuottoaste lasketaan seuraavasti

Rk, pre-tax  = kohtuullinen tuotto ennen yhteisöveroja, euroa
WACC pre-tax = kohtuullinen tuottoaste, prosenttia
E = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu oma pääoma, euroa
D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu korollinen vieras pääoma, euroa
E + D = verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma, euroa


wacc taulukko

Maksuvalmiusriski

Fingrid altistuu maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskille erääntyvien lainojen, maksujen ja liiketoiminnan kassavirran vaihteluista johtuen. Yhtiön maksuvalmius tulee järjestää siten, että tulevan 12 kuukauden periodin jälleenrahoitustarve pystytään kattamaan 110 prosenttisesti likvideillä varoilla (rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) ja käytettävissä olevilla pitkäaikaisilla sitovilla luottolupauksilla.

Yhtiöllä on 11.12.2015 allekirjoitettu 300 miljoonan euron valmiusluotto. Valmiusluoton laina-aika on viisi vuotta, minkä lisäksi yhtiöllä on kaksi yhden vuoden jatko-optiota laina-aikaan, jotka molemmat ovat käytetty. Nämä pidensivät valmiusluoton laina-aikaa 11.12.2022 asti. Valmiusluotto on sitova ja nostamaton. Lisäksi yhtiöllä on käytössään yhteensä 50 miljoonan euron ei-sitovat tililimiitit.

Jälleenrahoitusriskiä hallitaan rakentamalla tasainen erääntymisprofiili siten, että pitkäaikaisten lainojen osuus yksittäisenä vuonna on alle 30 prosenttia kokonaisvelasta ja että yhtiön lainasalkun keskimaturiteetin on oltava vähintään kolme vuotta. Jälleenrahoituksen varmistamiseksi yhtiö hyödyntää monipuolisesti eri rahoituslähteitä. Yhtiön korkea luottoluokitus ja hyvät pankki- sekä sijoittajasuhteet mahdollistavat hyvän pääsyn velkapääomamarkkinoille ja siten minimoivat velan jälleenrahoitusriskin ja rahoituskustannukset.

Rahoitustoiminnan vastapuoliriskiä aiheuttavat vastapuolet ovat sijoittamiseen liittyvät vastapuolet (esimerkiksi rahamarkkinarahastot), johdannaissopimusten vastapuolet ja pankkivastapuolet. Yhtiö minimoi vastapuoliriskejä. Pääsääntöisesti luottoluokituskategoriat määrittävät vastapuolilimiitin määrän.

Sopimuksiin perustuvat lainojen lyhennykset ja korkokulut, esitetään seuraavassa taulukossa. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkoprosentit on määritetty käyttäen nollakuponkikäyrää. Lyhennykset ja korkosummat eivät ole diskontattuja arvoja. Koronvaihtosopimuksista aiheutuvat rahoituskulut suoritetaan usein nettomääräisinä, sopimusten luonteesta riippuen. Seuraavassa taulukossa ne on esitetty bruttomääräisinä.

18. RAHOITUSSOPIMUSTEN MUKAISET KÄTEISSUORITUKSET, 1000 €
31.12.2019   2020 2021 2022 2023 2024 2025- Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat -lyhennykset 50 000   30 000 30 000 299 359 254 562 663 921
  -korot 17 124 17 106 17 125 17 106 16 293 23 962 108 716
Lainat rahoituslaitoksilta -lyhennykset 17 662 17 662 17 662 33 047 34 660 137 185 257 879
  -korot 2 095 1 690 1 393 1 237 1 041 4 900 12 356
Yritystodistukset -lyhennykset 165 000           165 000
Vuokrasopimusvelat -lyhennykset 2 371 2 311 2 192 2 199 2 228 21 584 32 886
  -korot 642 600 557 513 469 2 159 4 938
Valuutanvaihtosopimukset -maksut 25 32 48 67 79 12 603 12 855
Koronvaihtosopimukset -maksut 72 95 144 203 71 427 1 012
Valuuttatermiinit -maksut 12 597 300 1 000 1 500 900   16 297
Yhteensä   267 589 39 797 70 121 85 872 355 100 457 382 1 275 860
Valuutanvaihtosopimukset -saatavat 437 437 437 437 437 10 575 12 760
Koronvaihtosopimukset -saatavat 5 281 5 205 4 915 4 094 3 025 2 580 25 101
Valuuttatermiinit -saatavat 12 173 296 992 1 505 909   15 874
Yhteensä   17 891 5 937 6 344 6 036 4 371 13 155 53 735
Yhteensä   249 698 33 860 63 777 79 836 350 728 444 227 1 222 126
                 
31.12.2018   2019 2020 2021 2022 2023 2024- Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat -lyhennykset 20 104 50 000   30 000 30 000 553 629 683 733
  -korot 18 377 17 222 17 234 17 293 17 102 40 247 127 475
Lainat rahoituslaitoksilta -lyhennykset 21 662 17 662 17 662 17 662 17 662 37 229 129 541
  -korot 2 486 2 088 1 820 1 562 1 216 1 311 10 483
Yritystodistukset -lyhennykset 245 000           245 000
Tililimiitit -maksut 938           938
Valuutanvaihtosopimukset -maksut 23 891 49 77 115 152 12 922 37 205
Koronvaihtosopimukset -maksut 924 328 658 1 102 1 555 7 771 12 338
Valuuttatermiinit -maksut 198 350 300 1 000 1 500 900 4 248
Yhteensä   333 579 87 699 37 751 68 734 69 188 654 009 1 250 961
Valuutanvaihtosopimukset -saatavat 21 617 433 433 433 433 10 918 34 268
Koronvaihtosopimukset -saatavat 5 152 5 082 4 810 4 448 3 601 7 689 30 784
Valuuttatermiinit -saatavat 196 351 301 1 011 1 533 926 4 318
Yhteensä   26 965 5 867 5 544 5 893 5 568 19 534 69 370
Yhteensä   306 614 81 833 32 206 62 841 63 621 634 475 1 181 591
           

 Laadintaperiaatteet

Lainat

Nostetut lainat merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä. Transaktiomenoja ovat yli- ja alihinnat sekä järjestely-, välitys- ja hallinnolliset palkkiot jotka liittyvät välittömästi lainojen nostoon. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon; saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Lainat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät ja maksetaan takaisin.

Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi tai kokonaan on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan maksuvalmiuspalveluista suoritettuna ennakkomaksuna ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.