Kantaverkon kehittäminen ja kunnonhallinta

Teemme investoinnit ja kunnossapidon turvallisesti ja tehokkaasti oikeaan aikaan. Rakennamme ja ylläpidämme sähkönsiirron kantaverkkoa pitkäjänteisesti puhtaan sähköjärjestelmän tarpeisiin. Suomi lisää jatkossa merkittävästi tuulivoiman osuutta sähköntuotannossa. Fingridin tehtävänä on varmistaa, että tuotantokapasiteetti on mahdollista liittää osaksi sähköjärjestelmää ja sähkömarkkinoita.

Kantaverkon rakentamisessa on meneillään historiallinen vaihe, jossa kantaverkkoa rakennetaan puhtaan energiantuotannon tarpeisiin. Verkkoa vahvistetaan niin Suomen ja Ruotsin välillä kuin myös Suomessa pohjois-eteläsuuntaisesti. Rannikkolinja Pohjois-Pohjanmaalta Porin seudulle asti saatiin valmiiksi, Metsälinja Oulusta Petäjävedelle on rakenteilla, Järvilinjan tuplaaminen Pohjois-Pohjanmaalta Kuopion seudulle on suunnitteilla. Kaikki rakennettavat siirtoyhteydet ovat välttämättömiä suurinvestointeja tulevaisuuden puhtaan energian alustana toimivalle kantaverkkolle.

Fingridissä arvostetaan kantaverkon kunnossapidon tärkeyttä. Onnistumisista kertoo muun muassa 90 vuotta täyttäneen kantaverkon erinomainen kunto ja iäkkäänä eläkkeelle siirtyneen maamme ensimmäisen voimajohtoyhteyden Rautarouvan elinkaari. Kunnossapidon osalta Fingrid on ollut suunnannäyttäjänä muulle maailmalle.

Kantaverkon omaisuuden hallinta on Fingridissä kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Yhtiö sijoittui keväällä kansainvälisessä omaisuuden hallinnan tehokkuutta mittaavassa ITAMS (International Transmission Asset Management Study) -vertailussa kärkisijalle.

Fingridin omaisuuden hallinta on sertifioitu ISO 55001:2014 standardin mukaisesti. Kyseisen standardin on myöntänyt Lloyd’s Register Verification Limited. Standardi on myönnetty Fingridille ensimmäisen kerran vuonna 2016, ja Lloyd’s Register Verification Limited uudelleensertifioi sen syksyllä 2019.

Ympäristö ja maankäyttö

Kantaverkon investoinneissa ja kunnossapidossa vähennämme ympäristövaikutuksia elinkaaren kaikissa vaiheissa Fingridin maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan mukaisesti. Sitoutamme kantaverkosta huolehtivat ulkopuoliset urakoitsijat ja palvelutoimittajat sopimusehtojen, ympäristökoulutuksen ja auditointien avulla ottamaan huomioon maanomistajat ja kohdekohtaiset ympäristöarvot sekä huolehtimaan asianmukaisesti jätteistä ja kemikaaleista.

Vuonna 2019 verkkoinvestointien ympäristövaikutusten lieventämistä selvitettiin ja maanomistajia osallistettiin lakisääteisen YVA-menettelyn avulla hankkeissa Huittisista Forssaan ja Ruotsin kolmanteen vaihtosähköyhteyteen liittyen Muhokselta Ylitornioon. Lisäksi laadittiin kolme ympäristöselvitystä. Voimajohdon rakentamiseen ja kunnossapitoon oikeuttava lunastuslupapäätös saatiin neljää hanketta varten, joista merkittävin oli yli 300 kilometriä pitkä Metsälinja Keski-Suomesta Ouluun. Lisää ympäristö- ja maankäyttöasioista voit lukea täältä vuosikertomuksen ympäristöosiosta

Kuva: Suomen sähkönsiirto vuonna 2030

Verkkosuunnittelua kansallisesti ja Euroopan tasolla

Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat noin 100–150 miljoonaa euroa. Verkkosuunnittelu vaatii kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Keskeinen työkalu kansainvälisessä yhteistyössä on Euroopan 10-vuotinen verkkosuunnitelma TYNDP (Ten-Year Network Development Plan), jonka laatimisesta vastaa eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E. Uusin TYNDP julkaistiin marraskuussa 2018. Myös Fingrid osallistui suunnitelman tekoon.

Kuva: Fingridin investoinnit kantaverkkoon

TYNDP-raportti sisältää runsaasti tietoa Euroopan laajuisesta kymmenvuotisesta verkkosuunnitelmasta. Keskeisintä sisältöä ovat vuosiin 2030 ja 2040 saakka ulottuvat skenaariot. Raportti esittelee skenaariot numeroiden valossa (tuotanto/kulutus) ja esittää analyysin sähköjärjestelmän siirtotarpeista Euroopan tasolla. Skenaarioiden laatimiseksi ja kokonaiskuvan hahmottamiseksi on konsultoitu eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden omien asiantuntijoiden lisäksi myös useita alan toimijoita ja sidosryhmiä.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä sähköverkon suunnittelussa. Syksyllä 2019 julkaistiin pohjoismainen verkkosuunnitelma, jota laadittaessa on hyödynnetty sekä eurooppalaista verkkosuunnitelmaa että kansallisia suunnitelmia. Pohjoismaisilla kantaverkkoyhtiöillä on meneillään yhteensä noin 15 miljardin edestä investointihankkeita vuoteen 2028 mennessä.

Kotimaisen kantaverkon suunnittelua ohjaa Fingridin verkkovisio, joka ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2040 asti. Verkkovisio on näkemys verkon kehittämistarpeista pitkällä aikavälillä, ja se pitää sisällään nykyisten hankkeiden jälkeiset suunnitelmat. Verkkovisio 2040:ssä tarkastellaan useampaa hyvin erilaista sähköntuotannon ja kulutuksen kehittymisen skenaarioita. Skenaarioissa on erilaiset ennusteet esimerkiksi hajautetulle tuotannolle, CO2-päästöjen hinnalle ja sähköautojen määrälle. Tällä hetkellä verkkovisiota hallitsee siirtyminen fossiilisista polttoaineista sähköntuotantoon, josta ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä. Näiden kilpailukyky paranee kaiken aikaa.

Julkistimme syksyllä 2019 kantaverkon kehittämissuunnitelman vuosille 2019–2030. Kehittämissuunnitelmassa esitetään Fingridin kantaverkon suunnitteluperiaatteet, verkon kehitystarpeet ja suunnitellut investoinnit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Kehittämällä pitkäjänteisesti kantaverkkoa varmistamme, että sähkönsiirtoverkko ja koko järjestelmä täyttävät sille asetetut vaatimukset muuttuvassa toimintaympäristössä - näin kantaverkko palvelee asiakkaita ja yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa.

Fingrid menestyi omaisuudenhallinnan tehokkuustutkimuksessa

Fingrid menestyi omaisuudenhallinnan tehokkuustutkimuksessa

Fingrid menestyi jälleen erinomaisesti kansainvälisessä omaisuuden hallinnan ITAMS (International Transmission Asset Management Study) -tutkimuksessa. ITAMS arvioi kantaverkkoyhtiöiden omaisuuden hallinnan tehokkuutta. Tutkimus on toteutettu viisi kertaa, ja Fingrid on sijoittunut jokaisella kerralla kärkisijoille. Fingridissä on panostettu erityisesti digitalisaation hyödyntämiseen, mikä näkyy hyvänä menestymisenä tutkimuksessa.

Kuva: Omaisuudenhallinnan suorituskyky vs. Operatiivinen suorituskyky vs. Kokonaiskustannukset €/Verkon kokonaispituus. Kuvassa punainen väri tarkoittaa sitä, että kaikkia tarvittavia tietoja ei ollut käytettävissä, harmaan eri sävyillä ei ole varsinaista merkitystä. Pallojen koko viittaa verkon pituuteen. Kuvan lähde UMS Group.