Valmistuneet ja meneillään olevat hankkeet

Vuonna 2019 rakensimme voimajohtoja ja sähköasemia laajalti eri puolilla Suomea. Yhteensä voimajohtoja rakennettiin noin 150 kilometriä. Sähköasemahankkeista valmistui 12 uutta tai laajennettua asemaa.

Kuva: Sähköasema- ja voimajohtoprojektit

Fingridin Olkiluodon sähköasemalle saatiin tuplavarmennus

Olkiluodon ikääntynyt 400 kilovoltin kytkinlaitos korvattiin kahdella erillisellä kytkinlaitoksella. Muutoksilla paransimme Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden verkkoliitynnän luotettavuutta ja varmistimme, että ydinvoimalaitosyksiköt pystyvät syöttämään häiriöttä sähköä kantaverkkoon. Kaksi uutta kytkinlaitoksen osaa otettiin käyttöön kesäkuussa 2019. Vanha kytkinlaitoksen osa purettiin ja syksyn 2019 aikana kaksi kytkinlaitoksen osaa yhdistettiin toisiinsa. Kokonaisuus valmistui marraskuussa 2019.

Rautarouva II käyttöön

Investointiohjelmamme painopisteenä on viime vuodet ollut 1920-luvulla rakennetun, 90 vuotta täyttäneen, Rautarouvaksi nimetyn Suomen vanhimman voimajohdon uudistaminen. Rakenteilla oleva voimajohto korvaa vanhaa voimajohtoyhteyttä ja vahvistaa kantaverkkoa. Rautarouvakokonaisuuteen kuuluva Hikiän ja Orimattilan välisen 400 + 110 kilovoltin voimajohdon rakentaminen on keskittynyt Rautarouvan viimeiselle, Hikiä (Hausjärvi)–Metsämarttila (Kärkölä) -osuudelle. Rautarouva II -kokonaisuus valmistui kokonaisuudessaan joulukuussa 2019.

Metsälinja on kuuden osakokonaisuuden jättihanke

Suomen hallitusohjelman mukaisesti tuulivoiman osuus kasvaa merkittävästi maamme energiatuotannossa. Olemme jo usean vuoden ajan valmistautuneet liittämään sähköjärjestelmään lisää tuulivoimaa vahvistamalla kantaverkkoa suunnitelmallisesti. Fingridin merkittävin ja mittakaavaltaan suurin hanke on Metsälinjaksi nimetty yhteys Oulusta Petäjävedelle. Yhteys lisää merkittävästi siirtokapasiteettia pohjois-eteläsuunnassa. Yhteys toteutetaan kokonaisuudessaan vuosien 2019–2022 aikana. Rakennushanke on jaettu kuuteen erilliseen osakokonaisuuteen, joiden kaikkien hankinnasta teimme vuoden 2019 aikana hankintasopimukset.

Metsälinjan avulla pystymme lisäämään huomattavasti pohjois-eteläsuuntaista sähkönsiirtokapasiteettia. Siirtoyhteys edesauttaa Suomen pitämistä yhtenä hinta-alueena ja mahdollistaa puhtaasti tuotetun energian liittämisen kantaverkkoon.

Kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsiin parantaa siirtovarmuutta

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kannalta merkittävä Suomen ja Ruotsin välinen kolmas vaihtosähköyhteys (RAC3) on edennyt suunnitelmien mukaisesti yhteistyössä Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa. Voimajohto Pohjois-Suomesta Pohjois-Ruotsin puolelle on edennyt ympäristövaikutusten arviointiin. Hanke sai EU:lta vuonna 2019 yli neljä miljoonaa euroa tukea tekniseen selvitysvaiheeseen. Rajasiirtoyhteys valmistuu vuonna 2025.

Digi tulee sähköasemalle Pernoonkoskella

Toteutamme digitaalisen sähköaseman Kotkan Pernoonkoskella ja haemme kokemuksia digitaalisen tiedonsiirtoväylän hyödyntämisestä sähköasemaympäristössä. Tavoitteenamme on digitaalinen sähköasema, joka on turvallinen, ympäristöystävällinen, etäkäytettävä sekä kustannustehokas investointi- ja käyttökustannuksiltaan. Pernoonkosken sähköasema valmistuu vuonna 2020.

Digitaalinen sähköasema tarvitsee vähemmän kuparikaapelointia, kaapelikanavia ja pienempiä rakennuksia kuin perinteinen sähköasema. Pienempi materiaalintarve konkretisoituu pienempinä ympäristövaikutuksina laitteiden valmistuksen ja materiaalien kuljetuksien osalta.

Digitaalista sähköasemajärjestelmää valvotaan automaattisesti, jolloin laitteiden kunnossapitoa ja käyntejä sähköasemalla tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Asiakkaat hyötyvät digitalisoinnista, kun sähköasemien käytettävyys ja laitteiden luotettavuus paranevat.

Imatran uuden sähköaseman rakentaminen alkoi

Rautarouva II:een liittyvän Fingridin Imatran uuden sähköaseman rakennustyöt ovat käynnissä Imatran vesivoimalaitoksen vieressä. Rakennustyöt teemme Imatran sähköaseman historiallista ja suojeltua ympäristöä kunnioittaen, sillä sähköaseman vieressä sijaitsevat rakennushistoriallisesti merkittävät ja yleiskaavassa suojelluiksi merkityt, alkuperäiset Imatran vesivoimalaitoksen rakennukset.  Uusi sähköasema otetaan käyttöön syksyllä 2020.

Tampereen sähkönsaantia vahvistetaan

Tampereen Sähköverkko, Elenia ja Fingrid parantavat yhdessä Tampereen alueen sähköverkkoa. Tampereen kaupungin oma sähköntuotanto on laskussa. Alueen sähkönkulutus on kuitenkin nousussa kaupungin vetovoiman kiihdyttäessä alueen kasvua. Tampereen Sähköverkko (TSV), Elenia ja kantaverkkoyhtiö Fingrid laativat vuoden 2019 aikana yhdessä sähköverkon kehittämissuunnitelman, jonka tuloksena Tampereelle saadaan alueen sähköntarvetta vastaava 110 kilovoltin voimajohto, joka rakennetaan vuosina 2019-2020. Kolmen yhtiön yhteistyönä syntynyt ratkaisu on kustannustehokas ja myös ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman vähäinen.

Oulujoen kehittäminen liittyy Järvilinjan rakentamiseen

Uudistamme 1950-luvulla rakennettua, käyttöikänsä loppua lähestyvää Oulujoen alueen sähköverkkoa. Uusimme kaksi sähköasemaa ja laajennamme yhtä asemaa sekä rakennamme uuden voimajohdon.

Verkon kehittämistä on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä alueen sähköntuottajien ja alueellisten jakeluverkkoyhtiöiden kanssa. Alueella tuotetaan sähköä erityisesti vesivoimalla, ja olemassa olevien tuulivoimaloiden lisäksi alueelle on suunniteltu uusia tuulivoimahankkeita. 

Verkon uusimisen myötä kantaverkon jännitetaso alueella muuttuu 220 kilovoltista 110 kilovolttiin. Muun verkon kanssa yhtenäinen jännitetaso mahdollistaa yksinkertaisemman ja kokonaisuuden kannalta edullisemman verkkorakenteen. 

Voimajohto toteutetaan 400 + 110 kilovoltin rakentein, ja se on pitkän aikavälin kehittämisessä tärkeä osa Itä-Suomen suuntaan suunnitellun 400 kilovoltin voimajohtoyhteyden, niin kutsutun Järvilinjan, vahvistamista.  Hankkeen toisessa vaiheessa Pyhäkosken sähköaseman toiminnot siirretään uudelle Pyhänselän sähköasemalle.

Helsingin sähkönsiirtoratkaisu etenee

Pääkaupunkiseudun sähkönsaannin turvaamiseksi olemme mukana kehittämässä edelleen uudenlaista toimintamallia, missä Helsingin kaupunki, alueen jakeluverkkoyhtiö Helen Sähköverkko ja Fingrid toteuttavat yhteistyössä pääkaupunkiseudun sähkönsyöttöä palvelevan ja maankäyttöä helpottavan infrastruktuurihankkeen. Tähän liittyen Fingrid varautuu rakentamaan uuden 400 kilovoltin kaapeliyhteyden Vantaan Länsisalmesta Viikinmäkeen siten, että se olisi käytössä jo 2020-luvun jälkipuoliskolla.

Puhtaasti Helsingin ja Vantaan alueen sähkönkulutus- ja tuotantoennusteisiin perustuen uusi 400 kilovoltin kaapeliyhteys tarvittaisiin noin vuonna 2035. Fingrid on kuitenkin valmis aikaistamaan uuden kantaverkon kaapeliyhteyden ja Viikinmäen muuntoaseman rakentamista, mikäli Helsingin kaupunki ja Helen Sähköverkko osallistuvat hankkeen aikaistamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on, että alueen sähköverkkohankkeet voidaan toteuttaa kaupungin rakentamishankkeisiin yhteen sovittaen 2020-luvun aikana.

Toimintavuonna Fingrid, Helsingin kaupunki ja Helen Sähköverkko laativat yhdessä selvityksen tarkennetuista sähköverkkoratkaisusta, johon perustuen yksityiskohtainen suunnittelu voidaan käynnistää.  Lisäksi keväällä 2019 Uudenmaan ELY-keskukselta saatiin päätös, että ympäristövaikutusten arviointimenettelylle (YVA-menettely) ei ole tarvetta Helsingin 400 kilovoltin kaapeliyhteyshankkeessa.

Kantaverkko 90 vuotta

Kantaverkko 90 vuotta

Suomen sähkönsiirron kantaverkko täytti 16. tammikuuta 90 vuotta; Imatran ja Turun välinen ensimmäinen suurjännitevoimajohto otettiin käyttöön vuonna 1929. Tulevaisuuden kantaverkko toimii alustana puhtaalle, päästöttömälle sähköjärjestelmälle.

Suomessa kantaverkkoa on rakennettu käytännössä neljässä aallossa. Suurvoimansiirron ja samalla kantaverkon rakentaminen aloitettiin Imatran vesivoimalaitokselta teollisuuden ja kotitalouskulutuksen sähkön käytön kattamiseksi 1920-luvun lopulla. Toisen aallon muodosti siirtoyhteyksien rakentaminen Oulujoelta ja Kemijoelta vesivoiman siirtämiseksi voimakkaasti kasvavan metalli- ja puunjalostusteollisuuden raaka-aineeksi sodan jälkeisillä vuosikymmenillä. Kolmas kantaverkkoinvestointien aalto ajoittui 1970-luvulle, kun rakennettavan vesivoiman ehtyessä sähköä alettiin tuottaa suurissa hiili- ja atomivoimalaitoksissa. Meneillään olevassa neljännessä aallossa Fingrid on lisännyt ja perusparantanut verkkokapasiteettia merkittävästi koko maassa sekä rakentanut rajayhteyksiä naapurimaihin sähkömarkkinoiden ja erityisesti tuotannoltaan puhtaan sähköjärjestelmän, ydin- ja tuulivoiman tarpeisiin.