Sähköjärjestelmä

Käytämme kantaverkkoa ennakoiden ja luotettavasti. Ilmastonmuutos muuttaa kuitenkin niin sähköjärjestelmää kuin asiakaskäyttäytymistä. Tuotanto- ja kulutusrakenteen muutoksen seurauksena sähköntuotanto ja -kulutus on yhä enemmän säästä riippuvaa. Kehittyvä teknologia, reaaliaikainen tieto ja tilannekuvat mahdollistavat uudenlaisia toimintatapoja. EU:n verkkosäännöt, puhtaan energian paketti, pohjoismaisen yhteistyön muodot ja tietosuojan vaatimukset ohjaavat käyttötoimintaamme, jota kehitämme yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Yhteiskunnalle on tärkeää, että sähköjärjestelmä toimii luotettavasti ja sähköä on saatavilla joka hetki teollisuuden ja kansalaisten tarpeisiin. Haasteen sähkön saannin toimitusvarmuudelle asettaa sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen, samalla kun säädettävän lauhdetuotannon käyttö on lähes loppunut sähköjärjestelmässä. Säädettävä lauhdetuotanto on ollut perinteisesti Suomen toimitusvarmuuden kulmakivi. Tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen on löydettävä uudenlaisia ratkaisuja, joita on otettukin onnistuneesti käyttöön. Myös huoltovarmuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät näkökohdat on arvioitava uudelleen.

Yhteiskunta sähköistyy, mikä näkyy teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistymisenä. Elintärkeät toiminnot ovat yhä enemmän riippuvaisia sähköstä. Tämä lisää sähköjärjestelmän häiriöttömän toiminnan merkitystä. Uusiutuvan sähköntuotannon määrä kasvaa ja sen tuottamat sähkötehon määrät vaihtelevat sääolosuhteiden mukaan. Muutos on valtava, mikä haastaa erityisesti sähköjärjestelmämme toimintakykyä, jossa tuotannon ja kulutuksen on oltava jatkuvasti tasapainossa. Muutoksessa korostuu tarve sellaiselle sähköntuotantokapasiteetille, joka kykenee reagoimaan tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin. Kulutuksen joustavuutta kehitetään, mutta kulutusjoustosta saatavat määrät eivät vielä toistaiseksi vastaa tarvittavan säädön tarpeeseen. Teknologian kehitys tukee kuitenkin muutosta.

Verkkosäännöistä 24 tunnin viestintävaade

Pyrimme järjestelmävastaavana jatkuvasti pienentämään laajan sähkökatkon riskiä sekä parantamaan kykyämme palauttaa sähköt mahdollisimman nopeasti. Tähän liittyviä tärkeitä kehityshankkeita ovat suurhäiriön palautusmenetelmien monipuolistaminen sekä kyky toimia ja viestiä ilman sähköä 24 tuntia. Nämä hankkeet etenevät laajassa yhteistyössä muiden energia-alan toimijoiden kanssa.

Viestiminen pitkässä sähkökatkossa on erityisen haastavaa. Turvallisuuskriittisestä viestinnästä huolehtiva Suomen Erillisverkot on laajentamassa merkittävästi toimintaansa energiasektorilla ja se toimittaa energiayhtiöille korkean varautumisen verkkopalvelukokonaisuuden vuosien 2019–2022 aikana. Korkean varautumisen verkko on kehitetty kriittisen johtamisen ja tilannekuvan palvelualustaksi erityisesti sähköjärjestelmän suurhäiriötilanteisiin. Verkko toimii valvomoiden välillä ja yhdistää Fingridin, merkittävät jakeluverkkoyhtiöt ja sähköntuottajat. Tällä palvelualustalla voimme hoitaa myös viranomaisyhteistyötä, koska alustaan ovat liittyneenä myös pelastuslaitokset, huoltovarmuuskeskus ja puolustusvoimat.

Muuttuvat luonnonilmiöt puhtaan sähköntuotannon haasteena

Arviomme mukaan huippupakkasilla sähköä riittää Suomessa kylminä pakkasjaksoina, jos sähköjärjestelmä ja sähkömarkkinat toimivat normaalisti. Sähkönkulutus pystytään kattamaan kotimaisella sähköntuotannolla ja naapurimaista saatavalla tuontisähköllä, mikäli tuontisähköä on saatavilla ja sähköntuotantolaitokset ovat käytettävissä.

Edellisvuosiin verrattuna suurin muutos on voimalaitosten sulkemisia seurannut sähköpulariskin kasvu Pohjoismaissa. Vahvasti tuonnista riippuvaiseen Suomeen on aiempaa vaikeampaa saada tuontisähköä talven kulutushuipuissa. Ruotsissa on suljettu voimalaitoksia, mikä on osaltaan lisännyt aiempiin talviin verrattuna sähköpulan riskiä Pohjoismaissa. Tuulivoiman määrä on kasvanut merkittävästi Pohjoismaissa ja tuulivoiman saatavuudella kysyntähuipuissa on keskeinen merkitys sähkön riittävyydelle Pohjoismaissa. Huippukulutustilanteessa talvikaudella 2019–2020 sähköä on tuotava Pohjoismaihin jopa 4 900 megawatin edestä. Puuttuva sähkö tuodaan pääsääntöisesti Keski-Euroopasta.

Suomessa huippukulutustilanteissa sähkönkulutuksen kattamiseen tarvitaan kuitenkin lähes kaikki kotimainen sähköntuotanto ja siirtoyhteyksiltä tarvitsemme maksimituonnin. Sähköpulan riski on suurimmillaan silloin, jos koko Suomea koettelee esimerkiksi kova ja pitkäkestoinen pakkaskausi, ja samanaikaisesti sähköntuotannossa tai siirrossa tapahtuu häiriöitä. Arvion mukaan huippukulutustilanteessa sähkön kulutus Suomessa nousee noin 15 300 megawattiin, jolloin viidennes sähköstä on tuotava ulkomailta. Olkiluoto 3:n tuleva käyttöönotto vuonna 2021 vähentää jatkossa sähköpulariskiä merkittävästi. Tästä huolimatta Suomi on jatkossakin riippuvainen tuontisähköstä.