Sähkönsiirtoverkko

Kuva: Fingrid Oyj:n sähkönsiirtoverkko 1.1.2020

Sähkönkulutus pysyi ennallaan, häiriöitä aiempaa enemmän

Vuonna 2019 Suomen sähkönkulutus laski noin 1,5 (2) prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähköä kulutettiin yhteensä 86,1 (87,4) terawattituntia. Siirsimme Fingridin verkossa sähköä 68,7 (68,6) terawattituntia, mikä vastasi 76,0 (75,4) prosenttia Suomen sähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät kattamaan vuoden kulutushuipun. Sähkön kulutushuippu 14 542 (14 062) MWh/h, toteutui maanantaina 28.1.2019 tunnilla 8–9.  Kotimainen tuotanto oli tällöin 10 978 MWh/h ja loput 3 564 MWh/h tuotiin ulkomailta. Vuorokausimarkkinoiden sähkön Suomen aluehinta oli kulutushuipputunnilla 70,05 €/MWh.

Vesivoiman siirron osalta vuotta 2019 kuvaa Suomen kuiva kesä, olivat Pohjoismaisella tasolla vesivarannot kuitenkin normaalilla tasolla, mikä johti edellisvuotta alhaisempiin sähkön tukkuhintoihin Pohjoismaissa.  Tämä näkyi runsaana sähkön tuontina Pohjoismaista. Sähköä siirrettiin Venäjältä Suomeen hieman edellisvuotta enemmän. Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli Suomesta Viroon. Markkinat ohjasivat siirtoa ja vuorokautinen sekä viikoittainen siirtosuunta vaihteli kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Pohjoismaiden väliset, aika ajoin suuretkin hintaerot vuoden 2019 aikana aiheuttivat ennen muuta sähkön erilaisesta tuotantorakenteesta. Norjassa tuotanto on pääosin vesivoimaa, Ruotsissa taas vesi- ja ydinvoimaa. Molemmissa maissa sähkön hintaa painoivat alas näiden tuotantomuotojen erittäin edulliset muuttuvat kustannukset. Hintaerot kipusivat erityisen suuriksi silloin, kun naapurimaissa oli tarjolla runsaasti vesi- ja tuulivoimaa suhteessa kulutukseen. Suomessa sen sijaan on jouduttu usein turvautumaan myös kalliimpiin tuotantomuotoihin Suomen ollessa lähtökohtaisesti muuta Pohjolaa riippuvaisempi sähkön tuonnista. Aluehinnat Suomen ja Ruotsin välillä erkaantuivat niissä tilanteissa, kun maiden välinen sähkönsiirtokapasiteetti ei riittänyt siirtämään sähköä kysyntää vastaavasti. Suomen sähkömarkkinoihin on vaikuttanut myös sähkön tuonnin väheneminen Venäjältä. Tämä johtuu siitä, että Venäjä on alkanut tukea omaa sähkön tuotantoaan, mikä on nostanut sähkön hintaa Venäjällä.

Sähkön tuonnissa Venäjältä oli pienoista kasvua vuoteen 2018 verrattuna ja vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa oli suurta. Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti, lukuun ottamatta tavanomaisia vuosittaisia Viipurin tasasähköaseman sekä Venäjän verkon huoltotöitä heinä-, loka- ja marraskuussa. Vientikapasiteettimahdollisuus Venäjälle ei ollut käytössä. Ruotsin ja Suomen välisillä siirtoyhteyksillä sekä maiden sisäisillä yhteyksillä toteutettiin huolto-, investointi sekä vikakorjauksista johtuvia siirtokeskeytyksiä, joiden määrät ja kestot olivat normaalilla tasolla. Viron ja Venäjän suuntaan tehtiin vain normaalit vuosihuollot. Huoltotöitä on ajoitettu esimerkiksi viikonloppuihin, jotta vaikutukset markkinoiden toimintaan ja sähkönhintaan olisivat pienemmät.

Vastakaupat

1-12/19 1-12/18 10-12/19 10-12/18
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä, M€ 0,1 1,9 0,0 1,8
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä, M€ 0,5 0,0 0,1 0,0
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä, M€ 0,3 2,2 0,0 0,2
Vastakaupat yhteensä, M€ 0,9 4,1 0,1 2,0

Kantaverkko toimi vuonna 2019 luotettavasti ja siirtovarmuus oli hyvällä tasolla. Siirtovarmuuden merkityksestä kertoo, että koko maan laajuisessa suurhäiriössä taloudellinen haitta asiakkaille ja yhteiskunnalle olisi suuruusluokaltaan 100 miljoonaa euroa tuntia kohti.

Katsauskauden aikana häiriönselvitysvalmiutta ei tarvinnut nostaa kertaakaan. Valmiutta nostetaan ennakoivasti tilanteissa, joissa odotetaan esimerkiksi vaikean säätilan aiheuttavan kantaverkon ylläpitoon haasteita. Tällöin mahdollisesti syntyvät häiriöt voidaan selvittää ja niistä pystytään kertomaan mahdollisimman nopeasti.

Siirtovarmuutemme oli 99,9998 (99,9999) prosenttia. Itä-Suomessa Siilinjärven ja Joensuun välisellä voimajohdolla oli vuoden 2019 aikana kolme merkittävää häiriötä. Häiriöt aiheutuivat laitteiden vikaantumisista ja luonnonilmiöistä.

Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 4,3 (12,0) minuuttia, joka vastaa 10 vuoden keskiarvoa. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta (KAH) oli 2,7 (1,5) miljoonaa euroa. Pikajälleenkytkennät mukaan lukien haitan arvo oli 5,2 miljoonaa euroa.

Kuva: Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset liittymäpisteissä

Tasasähköyhteyksien luotettavuus ja käytettävyys oli kokonaisuutena vuonna 2019 hyvällä tasolla lukuun ottamatta joulukuun lopulla alkanutta ja tammikuulle 2020 jatkunutta EstLink 2 -yhteyden pitkäaikaista häiriötä. Katsauskauden häiriömäärät ja häiriöiden kokonaiskesto olivat vuoden 2018 tasolla. Vuoden 2019 vastakauppakustannukset olivat noin 547 000 euroa.

Kuva: HVDC-yhteyksien häiriöt, kokonaiskesto ja lukumäärä

Vastakauppakustannukset olivat 0,9 (4,1) miljoonaa euroa. Vastakauppakustannuksia aiheuttaneita häiriöitä oli vuoden 2019 aikana poikkeuksellisen vähän. Vastakaupat ovat sähkönsiirtojen hallitsemiseksi tehtäviä erikoissäätöjä, joita käytetään kantaverkon lyhytaikaisten pullonkaulojen eli sähkönsiirtoa rajoittavien kohtien poistamiseen. Tämän ohella Fingrid takaa vahvistamansa siirrot rajan yli ostamalla ja myymällä sähköä vastakaupoin käyttövuorokauden loppuun. Tarve vastakaupoille voi johtua esimerkiksi voimalaitosten tai verkon keskeytyksistä tai häiriöistä.

Investointitöiden yhteydessä syntyneitä siirtokeskeytyksiä tehtiin koko Suomen alueella. Vaativat siirtokeskeytykset edellyttävät huolellista etukäteissuunnittelua ja tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa.

Kuva: HVDC-häiriöiden aiheuttamat vastakauppakustannukset

Sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa tarvittavia reservejä hankittiin Suomesta, muista Pohjoismaista, Virosta ja Venäjältä. Reservien saatavuus oli hyvä lukuun ottamatta kevään tulva-aikaa, joka rajoitti vesivoimalaitosten käytettävyyttä reservien ylläpitoon. Kulutus osallistuu yhä aktiivisemmin reserveihin, erityisesti taajuusohjattuun häiriöreserviin. Taajuusohjattujen reservien myynti Ruotsiin kasvoi viime vuoteen verrattuna. Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden sopimuksen mukaisesti lisättiin tunteja, joilla ylläpidetään automaattista taajuudenhallintareserviä, ja reservilajin hankintakustannukset kasvoivat vastaavasti viime vuoteen verrattuna.

Kantaverkon siirtohäviöiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 1,3 (1,2) terawattituntia. Tämä oli 1,5 (1,3) prosenttia koko siirretyn sähkön määrästä. Häviöiden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa pohjoismainen sähköntuotantotilanne, kuten vesivoiman määrä.

 

Sähköjärjestelmän käyttö

2019 2018 2017 2016 2015

Sähkön kulutus Suomessa, TWh

86,1 87,4 85,5 85,1 82,5

Fingridin siirtovolyymi, TWh

68,7 68,6 66,2 68,5 67,9

Fingridin häviösähkövolyymi, TWh, G4-EU12

1,335 1,2 1,2 1,3 1,4

Sähkönsiirto Suomi-Ruotsi

         

Vienti Ruotsiin, TWh

0,5 1 0,4 0,3 0,2

Tuonti Ruotsista, TWh

16,3 14,5 15,6 15,7 17,8

Sähkösiirto Suomi-Viro

         

Vienti Viroon, TWh

3,8 2,4 1,7 3,1 5

Tuonti Virosta, TWh

0,3 0,9 0,9 0,7 0,05

Sähkönsiirto Suomi-Venäjä

         

Vienti Venäjälle, TWh

0 0 0 0 0,02

Tuonti Venäjältä, TWh

7,5 7,9 5,8 5,9 3,9

Sähkönsiirto Suomi-Norja

         

Vienti Norjaan, TWh

0,1 0,1   0,1 0,1

Tuonti Norjasta, TWh

0,2 0,2 0,3 0,2 0,1

 

Alueelliset JÄÄTYVÄ 2019 -harjoitukset osoittivat yhteistyön tärkeyden

Alueelliset JÄÄTYVÄ 2019 -harjoitukset osoittivat yhteistyön tärkeyden

Voimatalouspooli on energia-alan varautumista edistävä viranomaisten ja energiayhtiöiden vapaaehtoinen yhteistyöfoorumi. Viime vuosina pooli on järjestänyt alueellisia Jäätyvä-harjoituksia, joihin Fingrid on osallistunut järjestäjänä ja harjoittelevana tahona aktiivisesti. Harjoituksissa testataan kuntien, energiayhtiöiden ja elinkeinoelämän kykyä selviytyä kuvitteellisesta kahden viikon paikallisesta sähkökatkosta.

Jäätyvä-harjoitukset ovat osoittaneet, että yhteistyötä on harjoiteltava säännöllisesti. On myös varmistettava, että kaikilla kriittisen infrastruktuurin toimijoilla on käytössään yhteensopivat viestintä- ja tilannekuvajärjestelmät. Järjestelmät ovat olemassa, mutta vie oman aikansa ennen kuin kaikki yhteiskunnallisesti kriittiset toimijat ottavat ne päivittäiseen käyttöönsä.

Yhteiskunnallisena haasteena on, kuinka alueellinen puheviestintä varmistetaan pitkissä sähkökatkoissa. Nykyisin teletukiasemat toimivat tarvittaessa varavirran turvin vain muutamia tunteja.

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt näkyviin

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt näkyviin

Kansainväliset ilmastosopimukset ohjaavat etsimään keinoja hiilidioksidipäästöjen minimoimiseen. Sähköntuotannosta vapautuvan hiilidioksidin määrä on useita tahoja kiinnostava tieto.

Aloimme syksyllä 2019 julkaista reaaliaikaista tietoa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä. Reaaliaikaisessa CO2-laskelmassamme arvioidaan niin Suomen sähköntuotannon kuin Suomessa kulutetun sähkön tuottamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Laskelmamme tarjoavat suuntaa-antavan arvion sähköntuotannon ja kulutetun sähkön ympäristövaikutuksista. Laskelmamme perustuu Fingridin käytönvalvonnan tietoihin sekä määritettyihin päästökertoimiin.