Sähkömarkkinat

Energiamurros vaikuttaa voimakkaasti sähkömarkkinoihin ja markkinatoimijoihin. Tuotantorakenne muuttuu puhtaaksi ja hiilidioksidipäästöttömäksi, mikä Suomessa tarkoittaa tuuli- ja ydinvoiman tuotannon merkittävää kasvua. Sähköjärjestelmän joustavuuden tarve lisääntyy kaikkialla säädettävän, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tuotannon vähetessä. Vesivoima säilyy keskeisenä energian ja joustavuuden tuottajana. Kansainvälisen sähkökaupan rooli on jatkossa entistäkin tärkeämpi. Kulutuksen osallistuminen sähkömarkkinoille jouston tarjoajana lisääntyy ja kuluttajien rooli muuttuu nykyistä aktiivisemmaksi.

Vuonna 2019 sähkön tukkuhinnat olivat sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa hieman edellisvuotta matalammat. Hinta ei kuitenkaan laskenut takaisin vuotta 2018 edeltäneelle tasolle. Hintojen laskuun vaikutti pohjoismaisen vesitilanteen parantuminen edelliseen vuoteen verrattuna. Myös tuulivoiman saatavuus vaikutti ajoittain jo selvästi Suomen sähkön aluehintaan. Päästöoikeuksien hinnat pysyivät samalla tasolla, jonne ne vuoden 2018 aikana nousivat.

Sähkömarkkinat

2019 2018 2017

Pohjoismainen systeemihinta, €/MWh

38,94 43,99 29,41
Suomen aluehinta, keskihinta, €/MWh 44,04 46,8 33,19
Pullonkaulatuotot Pohjoismaissa, M€   281,98 265,8
Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välillä, M€ 130,995 56,47 50,98
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä, % 40,1 23,6 26,8
Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välillä, M€ 14,97 2,79 0,52
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä, % 11,8 5,4 1,4

Markkinamyönteisin kantaverkkoyhtiö

Fingrid määritteli vuoden 2019 aikana sähkömarkkinapalvelut uudelleen yhdessä asiakkaidensa kanssa. Tarjoamme sähkömarkkinatoimijoille yhtenäisen sähkökaupan tarjousalueen Suomessa. Lisätäksemme pohjois-eteläsuuntaista siirtokapasiteettia meillä on käynnissä 400 kilovoltin johtohanke Metsälinja, joka edesauttaa Suomen säilyttämistä sähkökaupassa yhtenä alueena.

Fingridin siirtoverkon ja rajajohtojen kautta markkinatoimijat saavat pääsyn ja hyödyt avoimista eurooppalaisista sähkömarkkinoista. Yhdessä Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa meillä on käynnissä uuden rajajohdon suunnittelu maiden välille. Yhteyden on määrä valmistua vuoteen 2025 mennessä ja valmistuessaan se lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia 800 megawatin verran.

Annamme joka hetki markkinoille mahdollisimman suuren siirtokapasiteetin, mikä mahdollistaa markkinatoimijoille tehokkaan kaupankäynnin. Vuonna 2019 Viron tasasähköyhteyksien luotettavuus oli aiempia huippuvuosia heikompi, mutta haastavista tilanteista huolimatta yhteydet onnistuttiin palauttamaan tehokkaasti takaisin markkinoiden käyttöön. Ruotsin tasasähköyhteyksien käytettävyys ja luotettavuus ovat olleet erittäin hyvällä tasolla.

Hinta ohjaa sähkön tuotantoa ja kulutusta

Suomi on kiinteä osa eurooppalaisia sähkömarkkinoita. Eurooppalainen vuorokausimarkkinoiden huutokauppa, joka kattaa arviolta yli 80 prosenttia eurooppalaisesta sähkönkulutuksesta, määrittää hinnat sekä osto- ja myyntimäärät kullekin seuraavan vuorokauden tunnille. Laajat ja hyvin toimivat markkinat mahdollistavat sään mukaan vaihtelevan, uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön markkinoille tulon tehokkaasti ja markkinaehtoisesti. Sähkömarkkinat ovat avainasemassa myös puhdistettaessa sähköjärjestelmää ja sähköistämisen avulla myös muita sektoreita kuten lämmitystä, liikennettä ja teollisuuden prosesseja.

Vuorokausimarkkinoita täydentävät jatkuvaan kaupankäyntiin perustuvat päivänsisäiset sähkömarkkinat. Vuonna 2018 markkinapaikka otettiin käyttöön 14 Euroopan maassa, mukaan lukien Pohjoismaissa ja Baltiassa. Marraskuussa 2019 yhteiseurooppalainen markkinakytkentä laajeni Itä-Eurooppaan. Tällöin päivänsisäinen sähkökauppa mahdollistui muun muassa Ruotsin ja Puolan sekä Liettuan ja Puolan välisillä sähkönsiirtoyhteyksillä.

Vuoden 2019 kesällä keskisessä Euroopassa käynnistyi pörssikilpailu ja sen myötä sähkön myyjät ja ostajat ovat voineet valita sähkökaupassa käyttämänsä pörssin. Pörssikilpailun edellyttämien järjestelmämuutosten rakentaminen ja testaus ovat olleet käynnissä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Joulukuussa 2019 Fingrid teki yhdessä muiden osakkeenomistajina olevien pohjoismaisten ja Baltian kantaverkkoyhtiöiden kanssa sitovan sopimuksen myydä enemmistö sähköpörssi Nord Pool Holding AS:n osakkeistaan norjalaiselle Euronext Nordics Holding AS:lle, joka on Euronext N.V:n täysin omistama yhtiö. Taustalla on EU-sääntely, jonka tuloksena sähköpörssitoiminta on kehittynyt alueellisesta monopolista eurooppalaiseksi kilpailluiksi liiketoiminnoksi. Fingridin strategiaan ei luonnollisena monopolina kuulu kilpaillun liiketoiminnan omistaminen.

Kesäkuussa Fingrid kertoi mahdollistavansa päivänsisäisen kaupankäynnin Suomen tarjousalueen sisällä aina toimitustunnin alkuun asti. Suomalaiset markkinatoimijat ovat toivoneet mahdollisuutta käydä päivänsisäistä kauppaa lähempänä reaaliaikaa. Tarkempi aikataulu riippuu Suomessa toimivien pörssien päätöksistä tarjota asiakkailleen mahdollisuutta käydä kauppaa toimitustunnin alkuun asti.

Markkinat auttamaan sähköjärjestelmän tasapainotusta

Siirtyminen puhtaaseen sähkö- ja energiajärjestelmään edellyttää sähkömarkkinarakenteiden ja käytäntöjen päivittämistä. Markkinasääntöjen päivittäminen on välttämätöntä, jotta sähköjärjestelmän tasapainottaminen on kustannustehokasta ja varmaa myös tulevaisuudessa, vaihtelevan uusiutuvan energian vastatessa yhä suuremmasta osasta sähköntuotantoa. Samanaikaisesti sähkömarkkinoita kehitetään myös EU:n yhteismarkkinoiden näkökulmasta; tavoitteena on mahdollistaa tehokkaasti toimivat eurooppalaiset sähkön sisämarkkinat.   

Vuoden 2019 aikana Fingrid on kehittänyt aktiivisesti sähkömarkkinoita osana yhteispohjoismaista tasehallintahanketta sekä osallistunut yhteiseurooppalaiseen kehitystyöhön eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestössä ENTSO-E:ssa. Lisäksi Fingrid on kotimaassa toteuttanut sähkömarkkinoita edistäviä ratkaisuja.

Pohjoismaisessa tasehallintahankkeessa automatisoidaan sähköjärjestelmän tasehallintaa, eli sähkön tuotannon ja kulutuksen reaaliajassa tapahtuvaa tasapainotusta. Lisäksi hankkeessa kehitetään uusia yhteispohjoismaisia automaattisten ja manuaalisten taajuuden palautusreservien markkinapaikkoja. Markkinapaikkojen avulla kantaverkkoyhtiöt hankkivat tasehallinnassa tarvittavia reservejä. Hankkeessa pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt valmistautuvat myös liittymään osaksi kehitteillä olevia yhteiseurooppalaisia reservimarkkinapaikkoja.

Tasehallintahankkeen myötä Pohjoismaissa otetaan käyttöön 15 minuutin kaupankäynnin mahdollistava lyhyempi taseselvitysjakso sekä uusi tasesähkömalli. Yhteispohjoismaisen hankkeen päivitetty tiekartta julkaistiin marraskuussa 2019. Kuluneen vuoden aikana hankkeelle perustettiin säännöllisesti kokoontuva, keskeisistä sidosryhmistä koostuva referenssiryhmä.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka julkaisee reaaliaikaista säätösähkön hintatietoa. Fingrid on vuonna 2019 ryhtynyt julkaisemaan viimeisimmäksi aktivoidun säätösähkötarjouksen hinnan aina kun Suomi toimii omana säätöalueenaan.

Kaikki Pohjoismaat yhteiseen taseselvitykseen

Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinet ja taseselvitysyhtiö eSettin nykyiset omistajat Fingrid, Svenska kraftnät ja Statnett allekirjoittivat 14.5.2019 sopimuksen, jonka myötä Energinet tuli mukaan yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen siirtymällä eSett Oy:n osakkaaksi. Kunkin osapuolen omistusosuus yhtiöstä on 25 prosenttia. Tanskan markkinatoimijat liittyvät pohjoismaiseen taseselvitykseen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä sääntelyviranomaisen hyväksyttyä uudet markkinaprosessit.

Kaikki sähköjärjestelmän joustot käyttöön

Sähköntuotantorakenteen muutos, jossa joustamaton tuotantokapasiteetti korvaa säädettävää tuotantokapasiteettia, edellyttää uusien, erilaisten ja usein pienimuotoisten joustoresurssien markkinoille tulon mahdollistamista ja hyödyntämistä sähköjärjestelmän tasapainotuksessa. Jousto voi olla tuotannon tai kulutuksen lisäämistä tai vähentämistä tai sähkövarastojen lataamista tai purkamista sähköjärjestelmän tasapainottamiseksi. 

Fingrid käynnisti syksyllä 2019 pilotin, jossa säätösähkömarkkinoiden pienin tarjouskoko laskettiin viidestä megawatista yhteen megawattiin. Tarkoituksena on laskea säätösähkömarkkinoille osallistumisen kynnystä ja helpottaa siirtymistä kohti yhteisiä eurooppalaisia säätösähkömarkkinoita.

Vuonna 2019 on jatkunut edellisvuonna käynnistynyt EU-rahoittanen INTERRFACE -joustomarkkinahanke, joka on osa laajaa Horizon 2020 -ohjelmaa. Hankkeessa kehitetään Suomen, Viron ja Latvian alueella toimivaa joustomarkkina-alustaa. Alustaa voivat käyttää joustojen hankintaan kanta- ja jakeluverkkoyhtiöt ja sille voi tarjota myytäväksi esimerkiksi pienimuotoisilla uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä tai kulutuksen joustoa.

Euroopan komissio myönsi lokakuussa 2019 CrossFlex -joustoresurssihankevalmistelulle Project of Common Interest -statuksen. CrossFlex on Fingridin sekä Viron ja Ahvenanmaan kantaverkkoyhtiöiden hankeaihio, jonka tavoitteena on edistää hajautettujen resurssien tarjoaman jouston laajamittaista hyödyntämistä paikallisesti, kansallisesti ja Suomen ja Ahvenanmaan sekä toisaalta Suomen ja Viron välillä.

Fingrid on testannut säätösähkömarkkinoiden aggregointimalleja, ja vuonna 2019 käynnistyi pilotti itsenäisten aggregaattoreiden toiminnasta säätösähkömarkkinoilla. Reservitoimittajille halutaan sallia hajautettujen joustoresurssien kerääminen eli aggregointi eri sähkömarkkinatoimijoiden taseista. Näin mahdollistetaan uudenlaisia liiketoimintamalleja ja helpotetaan uusien toimijoiden tai resurssien pääsyä reservimarkkinoille. Pilottia on määrä jatkaa ja laajentaa vuoden 2020 aikana lisäkokemusten saamiseksi.

Datahubin rakentaminen etenee

Fingrid rakentaa sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon datahub-järjestelmää, jonne kerätään tiedot noin 3,7 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Vuoden 2019 aikana ilmeni, ettei osa jakeluverkonhaltijoista ja vähittäismyyjistä pysty toteuttamaan tarvittavia muutoksia omissa asiakas- ja mittaustiedonhallintajärjestelmissään ja saavuttamaan datahub-valmiutta ajoissa. Alkuperäisen käyttöönottoaikataulun mukaisesti datahub oli määrä ottaa käyttöön huhtikuussa 2021. Uusi käyttöönottoajankohta vahvistettiin joulukuun 2019 alussa voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa. Sen mukaan datahub otetaan käyttöön 21.2.2022. Fingrid tekee tiivistä yhteistyötä koko toimialan kanssa datahubin käyttöönoton onnistumiseksi.

Entso-E juhli Suomessa

Entso-E juhli Suomessa

Kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ja EU:n virallinen toimielin ENTSO-E täytti tänä vuonna kymmenen vuotta. Juhlia vietettiin Helsingissä 13.11.2019. Juhlapäiväseminaariin osallistui lähes 400 vierasta.

ENTSO-E:n päätapahtuma oopperatalolla oli yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden oheistapahtumista. Vieraat saivat kutsun myös Helsingin kaupungintalolle.

Synkkä ja pimeä marraskuu Suomessa oli monelle vieraalle ensikosketus Suomeen. Fingrid esittelikin Suomea vieraille pilke silmäkulmassa.