Talous ja rahoitus

Fingridin talouden ja rahoituksen toimintaperiaatteena on toimia kustannustehokkaasti ja tuottaa arvoa omistajille.

Fingridin liiketoimintamalli ja kantaverkkotoiminnan sääntely

Fingrid on sähkömarkkinalain (588/2013) mukainen luonnollinen monopoli, jonka tehtävät laki määrittelee. Yhtiön toimintaa, hinnoittelun kohtuullisuutta ja taloudellista tulosta sääntelee ja valvoo Energiavirasto. Energiavirasto määrittelee Fingridin sallitun taloudellisen tuloksen neljän vuoden valvontajaksoissa (2016–2019 ja 2020–2023).

Kantaverkkotoiminta, eli sähkön siirto yhtiön omistamassa maanlaajuisessa sähköverkossa, muodostaa valtaosan Fingridin liikevaihdosta, tuloksesta ja taseesta. Kantaverkkotoiminnan sallittu taloudellinen tulos muodostuu, kun yhtiön verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman (jossa sähköverkko-omaisuus on arvostettu nykykäyttöarvoonsa) yhteismäärä kerrotaan Energiaviraston määrittelemällä kohtuullisella tuottoasteella. Sääntelyn sallima, kohtuullinen taloudellinen tulos on Fingridin talouden suunnittelun ja palvelujen hinnoittelun lähtökohta. Kun tulokseen lisätään liiketoiminnan kulut, saadaan tarvittavan liikevaihdon määrä.

Fingridin liikevaihto muodostuu pääsääntöisesti yhtiön siirtämän sähkön eli asiakkaiden sähkön kulutuksen hinnoittelun pohjalta. Lisäksi Fingrid kerää asiakkailtaan kantaverkon otto-, anto- ja tehomaksua. Yhtiö määrittää asiakkailleen sähkönsiirron yksikköhinnat etukäteen seuraavalle vuodelle tarvittavan liikevaihdon keräämiseksi. Yhtiön kokonaiskulut muodostuvat liiketoiminnan kuluista sekä rahoituskuluista ja veroista, jotka ovat sääntelyn ulkopuolisia kuluja.

Sääntelyn mukainen toteutunut, niin sanottu oikaistu tulos lasketaan siten, että emoyhtiön liikevoittoon tehdään Energiaviraston valvontamenetelmien mukaiset oikaisut sekä lisätään kannustimien positiivinen tai negatiivinen vaikutus. Kannustimia ovat investointi-, laatu-, tehostamis- ja innovaatiokannustimet (T&K).

Mikäli toteutunut oikaistu tulos valvontajaksolta on suurempi kuin sallittu tulos, syntyy ylijäämää, joka tulee palauttaa asiakkaille tulevina matalampina hintoina. Mikäli toteutunut oikaistu tulos valvontajaksolta on pienempi kuin sallittu tulos, syntyy alijäämää, jonka Fingrid voi periä asiakkailta tulevina korkeampina hintoina. Yli- tai alijäämää ei kirjata tilinpäätökseen. Fingridin taloudellisen toiminnan tavoitteena on saavuttaa sallittu taloudellinen tulos pääsääntöisesti vuosittain.

Yritystalouden toimintaperiaatteet

Fingridin talousohjauksen keskeiset, pitkäaikaiset tavoitteet ovat:

  • Hyvä kustannustehokkuus, vastuullinen toiminta ja tuottavuuden jatkuva parantaminen, jotta palveluiden hinnoittelu voidaan pitää maltillisella tasolla. Yhtiön tavoitteena on ylläpitää kustannustehokkuus Euroopan mittakaavassa parhaiden toimijoiden tasolla ja kantaverkkohinnoittelu kolmen edullisimman yhtiön joukossa vertailuryhmässä (yhtiöt, joilla samankaltainen verkko).
  • Korkea luottoluokitus, jotta varmistetaan pitkäaikaisen, hajautetun rahoituksen saatavuus, edullinen rahoituskustannus ja hyvä velanhoitokyky.
  • Omistaja-arvon luominen, joka saavutetaan pitämällä yhtiön oikaistu tulos sääntelyn sallimalla tasolla ja maksamalla osinkoa, joka vastaa omistajien tuottotavoitetta.

Kustannustehokas operatiivinen toiminta

Fingridin kustannustehokkuus perustuu toimintamalliin, jossa yhtiö yhdistää oman ydinosaamisensa parhaiden toimijoiden kanssa. Lisäksi Fingrid tekee aktiivista suunnittelutyötä yhdessä yhtiön asiakkaiden kanssa sekä innovoi ulkopuolisten tahojen kanssa. Näin saavutetaan parempia ja tehokkaampia ratkaisuja esimerkiksi kantaverkon investointi- ja kehitystyössä.

Kuva: Maailmanluokan tehokkuus

Fingrid on ulkoistanut muun muassa sähköverkon rakentamisen ja kunnossapidon, mikä optimoi taloudellisten ja tuotannollisten resurssien käytön skaalautuvasti. Kantaverkon valvonta ja ohjaus ovat keskitetysti yhdessä toimipaikassa. Yhtiö hyödyntää yhä enemmän digitalisaation mahdollisuuksia esimerkiksi kantaverkon kunnossapidossa ja investoinneissa. Hyvänä esimerkkinä on digitaalisen sähköaseman pilotti. Yhtiön johtamisjärjestelmä perustuu matriisirakenteeseen ja asiantuntijoiden saamaan valtuutukseen, jolla varmistetaan henkilöstön osallistuminen yhtiön toimintaan yli organisaatiorajojen. Tämä lisää operatiivisen toiminnan tehokkuutta.

Kantaverkkotoiminnan hinnoittelu

Fingrid pyrkii varmistamaan palveluidensa vakaan hintakehityksen suunnittelemalla pitkäjänteisesti yhtiön taloutta, investointeja, riskien hallintaa ja rahoitusta. Lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteemme eivät ohjaa investointipäätöksiä tai muutakaan päätöksentekoamme.

Yhtiön vuosittainen sijoittuminen kärkijoukkoon kantaverkkotoiminnan kustannustehokkuutta ja laatua mittaavissa kansainvälisisissä vertailututkimuksissa sekä yhtiölle myönnetty kansainvälinen omaisuuden hallinnan sertifikaatti ISO 55001 ovat osoituksia toiminnan kustannustehokkuudesta ja kantaverkko-omaisuuteen liittyvien kustannus- ja muiden riskien tehokkaasta hallinnasta. Euroopan energiaregulaattoreiden yhteistyöjärjestö CEER:n vertailututkimuksessa Fingrid oli Euroopan kustannustehokkaimpia kantaverkkoyhtiöitä vuonna 2019.

Fingridin kantaverkkohinnoittelu on pääsääntöisesti voimassa vuoden kerrallaan. Tavoitteena on mahdollisimman tasainen kehitys myös markkinaehtoisten epävarmuuksien vallitessa. Mikäli heilahtelut markkinoilla ovat suuria, voi yksittäisen vuoden aikana syntyä tarve muuttaa hintoja ylös- tai alaspäin. Tase- ja rajasiirtopalveluiden hinnoittelu on hieman dynaamisempaa, mikä kuvaa palveluiden luonnetta ja tarvetta reagoida muutoksiin nopeammin.

Taloudellisen lisäarvon tuottaminen

Fingridin tuotot ohjautuvat muun muassa palvelutoimittajien toimintaan, henkilöstön palkkoihin, suorituksiin rahoittajille, veroihin ja lopuksi osingon muodossa omistajille eli valtiolle sekä kotimaisille eläke- ja vakuutusyhtiöille. Lisäksi yhtiö investoi vuosittain merkittävässä määrin Suomessa.

Kuva: Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen

Pääoman hallinta

Fingrid hallinnoi pääomana taseen osoittamaa omaa pääomaa sekä lainoja. Yhtiön kirjanpidon osoittama tase on pienempi kuin Energiaviraston sääntelyn mukaisesti esitetty tase, jossa verkko-omaisuus on arvostettu sääntelyn mukaiseen nykykäyttöarvoon. Yhtiön lainat esitetään kirjanpitoarvoilla myös sääntelyn mukaisessa taseessa. Kirjanpidon mukaisen taseen oma pääoma on pienempi kuin sääntelyn mukaisen taseen oma pääoma, joka tasapainottaa verkko-omaisuuden kirjanpitoarvon ja nykykäyttöarvon erotuksen. Fingridin pääoman ja verkko-omaisuuden hallinnan ensisijainen tavoite on varmistaa yhtiön kyky jatkuvaan liiketoimintaan, arvon säilyminen sekä nopea toipuminen mahdollisista erityistilanteista. Keskeistä on ylläpitää ihanteellista pääomarakennetta niin, että yhtiön luottoluokitus säilyy vahvana, pääomakustannukset kohtuullisina ja omistajille voidaan jakaa osinkoa.

Yhtiön tavoitteena on säilyttää luottoluokitus vähintään tasolla 'A-'. Yhtiö ei ole asettanut yksittäisiä tunnuslukutavoitteita kirjanpidon tai sääntelyn mukaisen taseen pääoman hallintaan vaan seuraa ja ohjaa kokonaisuutta, jolle luottoluokitukset ja niiden taustalla olevat riskianalyysit ja muut parametrit luovat pohjan.

Rahoitustoiminta

Yhtiö hyödyntää kulloisenkin luottoluokituksen tarjoamat mahdollisuudet kansainvälisillä ja kotimaisilla rahamarkkinoilla. Rahoitus hankitaan markkinaehtoisesti ja hajautetusti useasta eri lähteestä. Tavoitteena on tasainen takaisinmaksuprofiili. Fingridin voimassa olevat lainasopimukset sekä velka- ja yritystodistusohjelmat ovat vakuudettomia. Niihin ei myöskään liity mitään taloudellisiin tunnuslukuihin perustuvia erityisehtoja eli ns. finanssikovenantteja.

Yhtiö altistuu erilaisille rahoituksen riskeille. Näitä ovat mm. markkina-, likviditeetti-, vastapuoli- ja luottoriskit. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on omistaja-arvon vaaliminen varmistamalla liiketoiminnan vaatima rahoitus, suojautuminen keskeisiltä rahoitusriskeiltä ja rahoituskustannusten minimointi riskilimiittien puitteissa.

Yhtiö toimii joukkovelkakirja-, yritystodistus- ja lainamarkkinoilla:

  • Pitkäaikaista (yli 12kk) varainhankintaa varten yhtiöllä on kansainvälinen joukkovelkakirjaohjelma, Medium Term Note Programme ("EMTN-ohjelma"), joka on suuruudeltaan 1,5 miljardia euroa. 
  • Lyhytaikaista (alle 12kk) varainhankintaa varten yhtiöllä on kansainvälinen yritystodistusohjelma, Euro Commercial Paper Programme ("ECP-ohjelma"), joka on suuruudeltaan 600 miljoonaa euroa.
  • Lisäksi Fingridillä on kotimainen yritystodistusohjelma, joka on suuruudeltaan 150 miljoonaa euroa. 

Fingridillä on lisäksi pitkäaikaiset kahdenkeskiset lainasopimukset sekä Euroopan Investointipankin (EIP) että Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytettävissä valmiusluotto ja tililimiittejä.

Vihreä rahoitus

Vihreä rahoitus on tärkeä osa Fingridin rahoitusstrategiaa ja kokonaisvastuullista toimintamallia. Fingrid on ensimmäinen suomalainen yritys, joka laski liikkeelle vihreän joukkovelkakirjan, niin sanotun green bondin vuonna 2017. Green bondilla rahoitetaan hankkeita, joilla arvioidaan olevan pitkäaikaisia nettopositiivisia ympäristövaikutuksia. Green bond -hankkeet liittävät Fingridin sähköverkkoon uusiutuvaa energiantuotantoa, vähentävät sähkön siirtohäviöitä tai luovat älykkäitä, energiaa ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Fingrid raportoi verkkosivuillaan sijoittajat-osiossa vuosittain Green bondilla rahoitettujen hankkeiden vaikutuksia erillisellä vaikuttavuusraportilla. Vuodesta 2019 alkaen näiden hankkeiden osalta raportoidaan myös vältettyjen epäsuorien hiilidioksidipäästöjen arvioitu määrä hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Yhtiön tavoitteena on lisätä vihreän rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta.