Vuoden 2019 taloudellinen tulos

Taloudellisesta näkökulmasta vuosi 2019 toteutui odotetusti. Siirtohintoja alennettiin keskimäärin kahdeksan prosenttia vuoden 2019 alusta alkaen. Vuoden 2020 siirtohinnat pidetään edellisen vuoden tasolla.  Kulunut vuosi oli yhtiön omien laskelmien mukaan noin 15 miljoonaa euroa alijäämäinen suhteessa sääntelyn sallimaan tulokseen. Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana, mikä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä.

Eurooppalaisessa vertailussa Fingrid on edelleen halvimpien yhtiöiden joukossa samalla, kun siirron luotettavuus on maailman huippua. Yhtiön lyhyt- ja pitkäaikaisen velan hoito ja rahoitusriskeiltä suojautuminen kansainvälisillä pääomamarkkinoilla jatkui suunnitelman mukaisesti. Tehokas pääoman käyttö on keskeinen menestystekijä sille, että operatiivinen toiminta voi jatkua keskeytyksettä ja sitä voidaan kehittää. Kaiken kaikkiaan yhtiön talous ja rahoitus on vakaalla pohjalla, mikä osaltaan mahdollistaa hallitun siirtymisen kohti uutta puhdasta sähköjärjestelmää.

Kuva: Liikevaihto ja liiketoiminnan tulos

Konsernin liikevaihto oli 789,4 (852,8) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot pienenivät 385,0 (423,2) miljoonaan euroon, mikä johtui alennetuista siirtomaksuista. Kuluneen vuoden sähkön kulutus oli 86,1 (87,5) terawattituntia. Fingrid siirsi verkossaan sähköä 68,7 (68,6) terawattituntia, joka vastasi 76,0 (75,4) prosenttia kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto) Suomessa. Tasesähkön myynti säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 346,7 (348,8) miljoonaa euroa. Rajasiirtotuotot laskivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 11,6 (35,5) miljoonaan euroon, mikä oli seurausta edellisvuotta alhaisemmasta rajasiirtosiirtotariffista. Venäjän tuonnissa on käytössä siirtotariffi, joka perustuu Suomen aluehinnan ja Luoteis-Venäjän alueellisen hinnan väliseen eroon. Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja rajajohdoilta yhteensä 73,0 (29,6) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottoja on käytetty sääntelyn mukaisesti Metsälinjayhteyden verkkoinvestointiin ja Alapitkän kondensaattori-investointiin. Kertyneitä pullonkaulatuottoja jäi käyttämättä 72,4 miljoonaa euroa ja ne käytetään tulevaisuudessa sähkömarkkinoiden toimintaa parantaviin investointeihin. Liiketoiminnan muut tuotot laskivat 4,2 (10,8) miljoonaan euroon. Lasku johtui edellisvuotta pienemmistä käyttöomaisuuden myyntivoitoista.

Konsernin kulut olivat 678,1 (659,0) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut säilyivät edellisvuotisella tasolla ja olivat 323,5 (320,0) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut kasvoivat 53,9 (47,7) miljoonaan euroon. Toteutunut häviösähkön hankinnan keskihinta oli 39,57 (37,88) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut säilyivät edellisvuotisella tasolla ja olivat 55,9 (56,7) miljoonaa euroa. Poistot olivat 97,8 (99,7) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut olivat 21,6 (21,2) miljoonaa euroa.  Henkilöstökulut laskivat 26,4 (32,2) miljoonaan euroon. Muutos johtuu pääosin investointiprojektien henkilöstökulujen aktivoinnista. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin 3,4 (3,6) miljoonaa euroa.

Kuva: Kulut yhteensä (ilman tasesähköä) 2015 - 2019

Konsernin nettorahoituskulut tilikauden aikana olivat 10,1 (15,2) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli 8,1 (6,7) miljoonaa euroa.

Yhtiön rahoitus jakautuu oman pääoman ja vieraan pääoman rahoitukseen eli lainoihin. Vuonna 2019 oman pääoman osuus oli 32,0 prosenttia ja vieraan pääoman osuus oli 68,0 prosenttia konsernin kokonaistaseesta.  Energiaviraston sääntelyn mukaan lasketusta taseesta vuonna 2019 oma pääoma oli 60,3 prosenttia ja vieras pääoma 39,7 prosenttia.

Korolliset lainat olivat 1 120,0 (1 059,6) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 884,7 (771,5) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 235,3 (288,1) miljoonaa euroa.

Kuva: Velkojen erääntymisprofiili

Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat olivat 31.12.2019 yhteensä 82,8 (85,3) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto (11.12.2022 asti) sekä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 22,4 (14,3) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit oli suojattu.

Fingrid raportoi verojalanjäljestään, eikä tee erityisjärjestelyitä verojen minimoimiseksi. Osingot maksetaan pääosin Suomen valtiolle ja suomalaisille eläke- ja vakuutusyhtiöille.

Kuva: Verot vuosina 2015–2019

Kuva: Voitto ennen veroja

Fingridin verojalanjälki, M€ 2019 2018 2017
Maksettavat verot      
  Tuloverot 34,96 50,42 39,42
  Työttömyysvakuutusmaksut 0,47 0,73 0,74
  Sosiaaliturvamaksut 0,20 0,19 0,22
  Kiinteistöverot 0,42 0,42 0,42
Yhteensä maksettavat verot   36,04 51,75 40,80
Kerättävät ja tilitettävät verot      
  Arvonlisävero, nettotilitetyt 55,28 75,05 62,00
  Sähkövero (sis. huoltovarmuusmaksun) 52,13 44,81 35,71
  Ennakonpidätys 8,10 7,70 7,23
Yhteensä tilitettävät verot   115,51 127,56 104,95
Yhteenveto kattaa verot ja veroluontoiset maksut, joista Fingridillä on lakimääräinen velvollisuus maksaa tai kerätä kyseinen vero tai maksu. Sen sijaan sellaiset verot, jotka sisältyvät tuotteen tai palvelun ostohintaan ja joista Fingridillä ei ole lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta, eivät sisälly yhteenvedon tietoihin. Pääosa yhteenvedon veroista ja veroluontoisista maksuista kohdistuvat Suomeen. Konsernilla on ollut vuodesta 2018 vähäistä toimintaa Tanskassa, jonka seurauksena Tanskaan on maksettu vähäinen määrä tuloveroja sekä vähäinen määrä tilitetty ennakonpidätyksiä henkilöstön Tanskassa maksetuista palkoista. Konsernin toiminta kohdistuu pääasiassa Suomeen.

 

Rinnakkaislistautuminen Irlantiin Lontoon lisäksi

Rinnakkaislistautuminen Irlantiin Lontoon lisäksi

Saimme tammikuussa 2019 päätökseen selvityksen velkakirjojen ja velkaohjelman rinnakkaislistauksesta. Selvityksen perusteella Fingrid listasi yhtiön kansainvälisen 1,5 miljardin euron joukkovelkakirjaohjelman (Medium Term Note Programme) myös Irlantiin. Lontoon pörssissä listatut Fingridin velkakirjat listattiin myös Irlannin pörssiin. Rinnakkaislistaus mahdollistaa kaupankäynnin velkakirjoilla ja uusien velkakirjojen listauksen näissä kahdessa pörssissä.

Fingridille lainasopimukset EIP:ltä ja NIB:ltä verkon vahvistamiseen ja uusiutuvan energian liittämiseen kantaverkkoon

Fingridille lainasopimukset EIP:ltä ja NIB:ltä verkon vahvistamiseen ja uusiutuvan energian liittämiseen kantaverkkoon

Fingrid ja Euroopan investointipankki (EIP) allekirjoittivat 100 miljoonan euron suuruisen lainasopimuksen helmikuussa 2019. Laina on tarkoitettu Suomen sähkönsiirtoverkon vahvistamiseen ja kehittämiseen. Rahoitettavilla hankkeilla edistetään uusiutuvaan energiaan kohdistuvia tavoitteita ja lisätään verkon kapasiteettia uuden tuotantokapasiteetin liittämiseksi.

Lokakuussa 2019 Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) myönsi Fingridille 100 miljoonan euron suuruisen kahdenkymmenen vuoden lainan kantaverkon laajentamiseen ja vahvistamiseen.