Ympäristö

Fingridin liiketoiminnalla on merkittävä myönteinen ympäristö- ja ilmastovaikutus. Vahvistamalla sähkönsiirron kantaverkkoa puhtaan sähköntuotannon tarpeisiin mahdollistamme osaltamme, että Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa. Kantaverkon rakentamisessa ja kunnossapidossa huomioimme maanomistajat ja muut sidosryhmät sekä vähennämme ympäristövaikutuksia elinkaaren kaikissa vaiheissa Fingridin maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan mukaisesti. Keskeistä on ympäristövaikutusten huolellinen arviointi ja ympäristöriskeihin ennalta varautuminen. Varavoimalaitoksillamme on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.

Kuva: Fingridin merkittävimmät ympäristövaikutukset

Vuosi 2019 oli ilmasto- ja ympäristöasioissa mieleenpainuva. Euroopan parlamentti julisti maailmanlaajuisen ilmastohätätilan. Sääilmiöt koettelivat ihmisiä eri puolilla maailmaa. Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Suomalaisessa energia- ja ilmastopolitiikassa olemme yksi keskeisimpiä toimijoita, sillä Fingridin vastuulla olevan sähkönsiirron kantaverkon on oltava riittävä, jotta Suomen on mahdollista saavuttaa ilmastotavoitteet. Meidän on onnistuttava liittämään puhdas sähkö kantaverkkoon ja saatava se myös siirtymään varmasti sähkön tuottajilta kuluttajille.

Kantaverkon vahvistamiseksi oli suunnitteluvaiheessa useita verkkohankkeita. Ympäristövaikutusten huomioon ottamiseksi vaikutuksiltaan vähäisemmistä voimajohtohankkeista laadittiin ympäristöselvitys Muhoksella ja Simossa sekä Oulusta Iihin. Ympäristövaikutusten arvioinnin YVA-menettelyllä selvitettiin vaikutuksia ihmisiin ja luontoon voimajohtohankkeessa Huittisista Forssaan ja Ruotsin kolmanteen vaihtosähköyhteyteen liittyville voimajohdoille Muhokselta Keminmaan kautta Ylitornioon. Tiedotimme lähialueen asukkaita lakisääteisiä käytäntöjä laajemmin maanomistajakirjein ja paikallislehti-ilmoituksin, ja hankkeita esiteltiin kolmessa kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa. Maanomistajien osallistamisella on suuri merkitys, jotta voimajohto onnistutaan sovittamaan ympäristöönsä ottaen huomioon eri näkökulmat ja sidosryhmät.

Sitoutimme kantaverkosta huolehtivat ulkopuoliset urakoitsijat ja palvelutoimittajat Fingridin maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan mukaisiin ympäristövastuullisiin toimintatapoihin sopimusehtojen, koulutuksen ja auditointien avulla. Kaikki Fingridin työmailla työskentelevät suorittivat ympäristöasioita koskevan verkkokoulutuksen. Palvelutoimittajille annettiin ympäristökoulutusta investointihankkeita aloitettaessa ja työmailla ympäristöasioita seurattiin osana työmaavalvontaa. Ympäristövaatimusten, työturvallisuuden ja tilaajavastuun toteutumista varmistettiin yhteensä yhdeksässä auditoinnissa. Sähköasemilla tehtiin kaksi kokonaisturvallisuusauditointia ja varavoimalaitoksilla tehtiin ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmään liittyviä auditointeja.

Fingridin tavoitteena on kantaverkon investointiprojektien ja kunnossapidon onnistuminen ilman merkittäviä ympäristöpoikkeamia. Toimintavuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä ympäristövahinkoja, mutta vuoden aikana ilmeni edellisvuodelta merkittäväksi luokiteltava tapahtuma, jossa purettua johdinmateriaalia jauhautui ja levisi maastoon metsätraktorin teloissa noin kolmen hehtaarin suuruiselle alueelle. Maasto on siivottu ja aiheutunut vahinko korvataan maanomistajalle. Työmaiden materiaalit kierrätettiin mahdollisimman tehokkaasti rakennettaessa uutta kantaverkkoa ja sähköasemia, tai purettaessa vanhoja rakenteita. Toimintavuonna aloitettiin yhteistyö uuden materiaalien kierrätyksestä vastaavan palvelutoimittajan kanssa. Huolellisen lajittelun lisäksi pyritään tehostamaan materiaalien kuljetuksiin liittyvää logistiikkaa sekä kehittämään investointihankkeiden prosesseja siten, että esimerkiksi betonia ja tiiltä pystyttäisiin hyödyntämään yhä enemmän maarakentamisessa. Toimintavuonna kokonaisjätemäärä oli noin 13 920 tonnia, josta hyötykäyttöön päätyi 98 prosenttia ja kierrätykseen 89 prosenttia.

Kuva: Fingridin toiminnan synnyttämät materiaalimäärät 2019

Voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon mahdollistamiseksi Fingrid lunastaa johtoalueeseen käyttöoikeuden. Lunastuslupapäätös saatiin Metsälinja-, Pyhänselkä-Nuojuankangas, Kontiolahti–Uimaharju ja Imatra-Huutokoski -voimajohtoja varten. Lunastuslupahakemus laadittiin voimajohtohankkeille Pyhänselkä–Nuojuankangas, Imatra–Huutokoski ja Kontiolahti–Palojärvi. Lunastuskorvauskäsittely saatettiin loppuun voimajohtohankkeissa Lieto–Forssa ja Elovaara-Pinsiö. Lunastuslain mukaisia maanomistajien kuulemistilaisuuksia pidettiin yhdeksän.

Maankäyttö- ja ympäristöpolitiikkamme mukaisesti tavoitteenamme on onnistunut vuorovaikutus maanomistajien ja voimajohtojen naapureiden kanssa. Teimme maanomistajakyselyt vuoden aikana päättyneistä voimajohtohankkeistamme, ja saamamme arvosanat olivat hyvä vaihdellen välillä 3,6–4,3 (asteikolla 1–5). Maanomistajien kehitysodotukset liittyivät tiedottamiseen ja sopimiseen koskien teiden käyttöä, työryhmien liikkumista sekä töiden etenemistä.

Ohjeistimme myös voimajohtojen kunnossapidossa ja kasvuston käsittelyssä työskenteleviä palvelutoimittajia huomioimaan maanomistajat ja luontokohteet sekä huolehtimaan jätteistä ja kemikaaleista. Voimajohtoalueiden avulla voimme myös suojella luonnon monimuotoisuutta, joka koko ajan maailmanlaajuisesti vähenee. Säännöllisesti avoimiksi ja valoisiksi raivattavat voimajohtoalueet voivat toimia korvaavina elinympäristöinä niittyjen vähenemisestä tai soiden ojituksesta kärsiville lajeille. Voimajohtoalueiden hyödyntämisen lisäämiseksi tarjosimme maanomistajille tietoa sekä hankkeidemme yhteydessä että muulla viestinnällämme ja myönsimme starttirahaa voimajohtoalueiden hoitamiseksi perinneympäristönä. Työstimme myös uuden ideakortin voimajohtoalueen maisemoinnista pihapiirissä.

Sähkö- ja magneettikentät huolestuttavat ihmisiä voimajohtojemme läheisyydessä. Päivitimme viestintämateriaalimme vastaamaan vuoden 2018 lopussa uudistunutta lainsäädäntöä, joka koskee sähkömagneettisiin kenttiin liittyvää ionisoimattoman säteilyn yleisöaltistusta. Julkaisimme edelleen ulkopuolisen asiantuntijatahon kanssa tilannekatsauksia sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä lääketieteellispainotteisista tutkimuksista maailmalla. Aiemmasta poikkeavaa näyttöä terveysvaikutuksista ei ole todettu.

Fingrid osallistuu aktiivisesti maankäytön suunnitteluun varmistaakseen turvallisuuden ja kantaverkon maankäyttövaraukset. Toimintavuonna annettiin noin 240 kaavoitusta ja ympäristövaikutusten arviointeja koskevaa lausuntoa. Lisäksi ohjattiin kantaverkon läheisyydessä tapahtuvaa rakentamista ja toimintaa antamalla turvallisuusohjeita ja maankäytön rajoituksia sisältäviä lausuntoja noin 440 kappaletta. Olimme mukana myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen sidosryhmäfoorumissa ja lunastuslain tarkistamisen seurantaryhmässä.

Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tarvittavan kantaverkon rakentamisesta ja käytöstä aiheutuu päästöjä. Fingrid on vuodesta 2011 lähtien selvittänyt ilmastovaikutuksensa yritysvastuun GRI-ohjeiston ja kasvihuonekaasuprotokollan mukaisesti. Vuonna 2019 raportoimme ilmastonmuutoksen liiketoiminnallisista riskeistä ja mahdollisuuksista myös Task Force on Climate-related Financial Disclosures -kehyksen mukaan. Kerromme kootusti TCFD-tietosivullamme, mitkä ovat ilmastotavoitteemme ja miten ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan huomioon Fingridin hallinnoinnissa, strategiassa ja riskienhallinnassa.

Vuoden 2019 aikana Fingridin kantaverkkoon liitettiin  yhteensä 132 megawattia tuulivoimaa, jolla vältetään tulevina vuosina epäsuorasti noin 72 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt. Lisäksi Fingridissä tehtiin vuoden aikana sopimuksia yhteensä noin 2 000 megawatin tuulivoimatuotannon liittämiseksi sähköverkkoon. Tämän myöhemmästä toteutumisesta seuraa mittava myönteinen ilmastovaikutus, kun vältetään epäsuorasti noin 1,1 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt.

Kuva: Fingridin hiilikädenjälki

Kuva: Fingridin kasvihuonekaasupäästöt

Fingridin hiilidioksidipäästöt vuonna 2019 olivat yhteensä noin 220 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä päästöjemme osuus oli noin 0,4 prosenttia. Liityimme elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen 2017–2025 alun perin kuuden prosentin energiansäästötavoitteella. Vuonna 2019 asetimme uudeksi kokonaistavoitteeksemme 12,9 prosentin energiansäästön, sillä alkuperäinen tavoite ylitettiin jo kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana Forssan varavoimalaitoksella tehdyillä tehonnostoinvestoinnilla ja jäänestojärjestelmän muutoksilla sekä voimajohtojen rakentamisella ja perusparannuksilla.

Päästöistämme suurin osa (noin 96 %) aiheutui epäsuorasti sähkönsiirrossa syntyviä energiahäviöitä korvaavan sähkön tuottamisesta. Minimoimme häviöitä tekemällä energiatehokkaita kantaverkkoinvestointeja ja laitehankintoja sekä kehittämällä sähköjärjestelmää uusiutuvan sähköntuotannon lisäämiseksi kantaverkkoon. Sähkön tuotantorakenteen muuttuessa ja muutosten edellyttämien kantaverkkoinvestointien myötä siirtohäviöiden hiilijalanjälki pienenee. Toimintavuoden aikana lisäsimme myös Suomen sähköjärjestelmän tilan yhteyteen reaaliaikaisen tiedon sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä.

Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu sähköjärjestelmän vakavissa häiriötilanteissa käynnistettävistä varavoimalaitoksista sekä sähköasemalaitteiden voimakkaasta kasvihuonekaasusta, rikkiheksafluoridista (SF6). SF6-kaasupäästöt olivat noin 45 (21) kilogrammaa. Vuoden 2019 lopussa sähköasemilla oli SF6-kaasua yhteensä noin 46 (44) tonnia. Pitkän aikavälin vuosittainen vuototaso on ollut hyvin alhainen, keskimäärin alle 0,2 prosenttia, edustaen kansainvälisen ITOMS-vertailun kärkituloksia.

Muita epäsuoria päästöjä aiheutui liikematkustuksesta ja hankinnoista. Kehitimme tähän liittyvää päästöraportointiamme, sillä erityisesti voimajohtopylväiden ja johdinten alumiinin ja teräksen tuotanto kuluttaa paljon energiaa.  Vuonna 2019 käyttöön otettujen noin 150 uuden voimajohtokilometrin materiaalihankinnoista (pylväät, johtimet ja perustukset) aiheutui päästöjä yhteensä noin 40 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Purkubetonit hyötykäyttöön maarakentamisessa

Purkubetonit hyötykäyttöön maarakentamisessa

Vuonna 2019 toteutettiin kaksi merkittävää purkuhanketta, kun sähköasemien vanhat valvomorakennukset purettiin. Hankkeissa tavoiteltiin maarakentamiseen soveltuvan purkumateriaalin mahdollisimman suurta hyödyntämistä samalla tontilla. Purkutiilen ja -betonin käyttäminen maarakennusmateriaalina on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevää, sillä se säästää neitseellisen kiviaineksen käyttöä ja vähentää merkittävästi jätemateriaalin ja neitseellisen kiviaineksen kuljetuksia.

Tavoite täyttyi hienosti molemmissa hankkeissa, kun tiili- ja betonimateriaalia hyödynnettiin tie- ja kenttärakenteiden kantavissa kerroksissa luonnonkiviaineksen sijaan. Luonnonkiviainesta säästettiin noin 5 000 tonnia vuonna 2019. Betonin hyödyntämisestä maarakentamisesta on hyviä kokemuksia myös aiemmilta vuosilta pienemmässä mittakaavassa, kun useilla sähköasemilla kytkinkentältä purettuja betoniperustuksia on hyödynnetty maarakentamiseen.

Ympäristöturvallisuus parani Naantalin varavoimalaitoksella

Ympäristöturvallisuus parani Naantalin varavoimalaitoksella

Naantalin varavoimalaitoksella toteutettiin vuonna 2019 ympäristö- ja perusparannushanke, jossa uusittiin elinkaaren loppuun tulleet polttoainejärjestelmät, sammutusjärjestelmät ja omakäyttösähköjärjestelmät. Järjestelmien uusiminen paransi merkittävästi laitoksen kemikaaliriskien hallintaa ja varmistaa laitoksen turvallisen käytön myös tulevaisuudessa.

Fingridin Naantalin varavoimalaitos on otettu käyttöön vuonna 1974 ja se sijaitsee Naantalin voimalaitoksen ja öljynjalostamon lähellä. Laitoksen sähköteho on 40 megawattia. Laitoksessa on kaksi lentokonemoottoriin perustuvaa kaasuturbiiniyksikköä, jotka ovat palvelleet lentokoneen siivellä ennen kuin ne on siirretty varavoimakäyttöön. Laitoksella on ympäristölupa ja sen ympäristöasioita hallitaan ISO 14 001 -ympäristöjohtamisjärjestelmän mukaisesti.